Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset ovat Varsinais-Suomen kasvulle ja menestykselle merkittävät. Lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia selvittivät Turun kauppakamarin lisäksi seitsemän muuta alueellista kauppakamaria. Vastaavaa näin laajaa selvitystä ei ole aiemmin tehty. Selvityksessä mukana olleiden lentoasemien aluetaloudellinen merkitys on 38 miljardia euroa ja 96 000 työpaikkaa.
”Lentoliikenteen kokonaistaloudelliset vaikutukset Turun seudulle ovat 7,7 miljardia euroa, mikä on tutkituista maakuntakentistä suurin luku. Ilman viimeaikaisia heikennyksiä Turun lentoaseman yhteyksissä, ne olisivat todennäköisesti vieläkin huomattavasti suuremmat”, arvioi vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen Turun kauppakamarista.
Erityisen riippuvaisia lentoliikenteestä ovat kemianteollisuus sekä matkailu ja koneteollisuus. Selvityksen perusteella lentoliikennettä käyttävät erityisesti metalliteollisuuden yritykset, joista monella on merkittävää vientikauppaa. Tehdyistä matkoista lähes kaikki (98 %) suuntautuvat ulkomaille.
Osaavan työvoiman houkuttelussa yli puolet seudun yrityksistä katsoo lentoliikenteen tuoman veto- ja pitovoiman olevan välttämätöntä tai tarpeellista. Selvityksen mukaan lentoliikenne katalysoi seudulle 21 320 työpaikkaa. Lentoliikenteen yksi tärkeimmistä vaikutuksista on uusien työpaikkojen synnyttäminen, erityisesti muille toimialoille.
”Voidaan todeta, että vaikutukset Varsinais-Suomen seudulle ja koko Suomelle ovat huomattavia.”
Lentoliikenteen ns. katalyyttinen vaikutus* Varsinais-Suomen alueen investointeihin on selvityksen mukaan ollut kymmenen vuoden aikana 400 miljoonaa ja verotuloihin 538 miljoonaa euroa. Luvuissa on mukana myös Turusta muille lentoasemille vuotava liikenne. Suurin vuoto, peräti 75 prosenttia seudun lennoista kohdistuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Huolena yhteyksien jatkuva supistuminen
Elinkeinoelämän huoli liittyy erityisesti heikkoihin yhteyksiin ulkomaille, missä erityisesti vientiyritysten asiakkaat pitkälti ovat. Turun kauppakamarin jäsenet ovat toistuvasti esittäneet toiveita suorista lennoista Turusta Kööpenhaminaan ja Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan. Lentoliikennettä tarvitaan tuoreen selvityksen mukaan erityisesti yritysten kansainvälistymiseen, asiakaskunnan laajentamiseen ja markkina-alueen saavuttamiseen.
If Vahinkovakuutus Oyj:n HR- johtaja Marketta Helokunnas kertoo, että yrityksessä matkustetaan säännöllisesti työtehtävissä sekä lentäen että myös laivayhteyksin.
“Kun yritys toimii useassa maassa, toimivat ja sujuvat yhteydet ovat suorastaan elinehto. Matkustaminen on välttämätöntä myynti- ja asiantuntijaorganisaatiossa, jossa asiakkuuksia ja projektityötä on oleellista hoitaa kasvotusten. Mikäli yhteydet työmatkojen hoitamiseksi ovat haasteelliset, asiantuntijarekrytoinnit helposti ohjautuvat pääkaupunkiseudulle”, sanoo Helokunnas, ja jatkaa, että yrityksestä lennetään vuosittain noin kaksi tuhatta lentoa maailmalle ja takaisin.
Usein lennot tehdään käytännön syistä Tukholman kautta, sillä vasta sieltä matka pääsee jatkumaan eteenpäin muualle Eurooppaan. Jatkuvasti supistuvat lentoyhteydet huolestuttavat.
”Mikäli haluamme olla houkutteleva alue investoinneille, on meillä oltava hyvät ja toimivat lentoyhteydet. Tutkitusti lentoliikenteen ja bruttokansantuotteen kehityksen välille on löydetty kansainvälisissä tutkimuksissakin* suora yhteys”, muistuttaa Krista Ahonen.
Toimimattomat yhteydet ovat tuoreen selvityksen mukaan vieneet satoja työpaikkoja ja kymmenien miljoonien eurojen investoinnit. Seudun yritykset arvioivat, että liikevaihdosta on lähtenyt yhteensä 120 M€ heikkojen lentoliikenneyhteyksien vuoksi.
”Luku on huomattava, eikä sellaiseen menetykseen ole seudulla varaa. Keskustelu maakuntakenttien lentoliikenteen taloudellisesta kannattamattomuudesta voidaan tämän selvityksen tukemana todeta turhaksi”, painottaa Ahonen.
Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten liikevaihdosta on lentoliikenneriippuvaista 89 prosenttia. Erityisen suurta se on maakunnassa kemianteollisuudessa, muussa valmistavassa teollisuudessa sekä informaation ja viestinnän toimialoilla.
Turun lentoaseman vaikutuksia arvioi kyselyssä 102 vastaajaa Varsinais-Suomen maakunnan alueelta. Vastaajat olivat pääasiassa Turun kauppakamarin jäsenistöä ja elinkeinoelämän edustajia Varsinais-Suomesta.
Selvityksessä olivat mukana Turun kauppakamarin lisäksi Keski-Suomen, Kuopion, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Tampereen kauppakamarit. Kyselyn toteutti Kiila Consulting touko-kesäkuussa 2024.
*katalyyttisillä vaikutuksilla tarkoitetaan lentoliikenteen vaikutuksia muihin toimialoihin
*Lähde: ICAO, Finavia, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2023, Tilastokeskus ja The World Bank.
