Turun Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Tomi Kielo avaa Puutorin laidalla sijaitsevan toimiston oven jo tottuneesti. Kielo on ehtinyt olla uudessa tehtävässään vasta kolme kuukautta, mutta puheesta kuulee, että uuden työpaikan toimintatavat strategioineen ovat jo tulleet tutuiksi. Turun Osuuskaupassa työskentelee 2600 palvelualan ammattilaista.
Henkilöstöalan tunnettu ja vahva ammattilainen ajautui lukion jälkeen Raumalle Satakunnan ammattikorkeakouluun opiskelemaan organisaatiojohtamista. Ihmiset ja rakenteet ovat aina kiinnostaneet. Kalannissa asuneen nuoren miehen ajatuksena oli tuolloin sama, joka koulun päättyessä monella muullakin nuorella: päästä mahdollisimman kauas kotiseudusta.
”Eikä ainakaan autotehtaalle”, mies naurahtaa ja viittaa kotiseutunsa suurimpaan työnantajaan.
Toisin kävi.
Lopputyön tekemisen aikoihin sattumalta käytyjen keskustelujen kautta reitti veikin Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalle. Lopputyön aiheena oli organisaatiojohtaminen, sillä autotehtaalla haettiin juuri silloin hr-osaamiseen kehityssuuntaa ja osaamista organisaatiomuutokseen. Kävikin lopulta niin, että Kielosta tuli useaksi vuodeksi autotehdaslainen, joka eteni vaativiin henkilöstöjohdon tehtäviin.
”Olin kyllä varmasti nuorena 30-vuotiaana henkilöstöjohtajana aika erilainen tyyppi johtoryhmässä. Takana oli toki siinä kohtaa jo työuraa ja paljon kokemusta takataskussa. Työvuodet autotehtaalla olivat täynnä monipuolista tekemistä. Siinä pääsi näkemään monet käänteet ja myös komean kasvuloikan.”
Autotehtaalle mennessä vuonna 2016 alkuperäinen ajatus oli suunnitella pitkäjänteisesti johtamisjärjestelmiä ja katsoa rauhassa henkilöstöpuolen asioita. Syntyneet sopimukset ja imu autoteollisuudessa muuttivat kuitenkin tekemiset rytinällä, kun yrityksessä alkoivatkin Suomen mittakaavassa jättimäiset rekrytoinnit. Yhtäkkiä pääsääntöisesti kotimaisin voimin pyörineen tehtaan palveluksessa oli yli 80 eri kansalaisuutta. Parhaimmillaan autotehtaalla työskenteli peräti 4500 henkilöä.
”Olihan se mielenkiintoista aikaa. Olimme valokeilassa muun muassa suurten rekrytointikampanjoiden kautta”, muistelee Kielo.
Kuuden vuoden jälkeen Kielolle tarjoutui mahdollisuus siirtyä vientiteollisuudesta täysin toisenlaisen toimialan pariin. Maailman suurin ruokapalveluyhtiö Compass Group tarjosi mahdollisuuden oppia uutta ja perehtyä mm. korona-ajan ruokapalvelualalle tuomiin muutoksiin. Samalla myös työnantajabrändin rakennus tuli tutuksi.
Kun vaimo avasi ravintolan Turkuun ja Kielolle tarjottiin keväällä 2024 töitä Turun Osuuskaupan henkilöstöjohdossa, koti vakiintui entistäkin vahvemmin Turkuun ja Varsinais-Suomeen.
Perinteinen, 123-vuotias vakaa kaupallinen toimija yhdessä Suomen kirkkaimmista kasvukeskuksista innostaa tekijää.
”Hienoa miettiä Turun Osuuskaupan liiketoimintaa henkilöstönäkökulmasta 10–15 vuoden päähän tulevaisuuteen. Miten yritystä tulee johtaa, jotta saavutetaan strategiassa mainitut asiat? Huomioon pitää ottaa globaalit muutosvoimat, ja keskeistä on aitous”, luettelee Kielo.
Hän näkee seudulla suuria mahdollisuuksia, kun katsotaan muuttoliikkeitä. Alueen imu tulee arvioiden mukaan kasvamaan vuoteen 2040 mennessä useilla kymmenillä tuhansilla asukkailla.
Turun Osuuskauppa on monialainen yritys, jossa toimitaan market-, liikenne-, matkailu- ja ravitsemus-, tavaratalo- ja erikoisliikekaupan sekä S-pankin liiketoimintabrändien alla.
Vastuullisuudessa yritys haluaa olla edelläkävijä.
”Tiedostamme hyvin sen, että tämä on monille nuorille ensimmäinen työpaikka tai niin sanotusti läpikulkupaikka, ja olemme sinut sen ajatuksen kanssa. Ymmärrämme roolimme ja vastuumme työantajana, ja olemme ylpeitä siitä, että juuri me olemme se toimija, joka asettaa riman nuorten odotuksille työelämästä. Olemme tässä asiassa kokoamme isompia, kasvattajaseura.”
Muutos on jo käynnissä
Kielo puhuu paljon aitoudesta ja Z-sukupolvesta, johon lasketaan mukaan kaikki vuosina 1995–2012 syntyneet. Hän ei ajattele, että yksistään korona-aika tai digitalisaatio olisi mullistamassa työmarkkinoita, vaan kyse on paljon suuremmasta.
”Olen syntynyt vuonna 1985, ja minun mielestäni meidän milleniaalien sukupolvi ei ole työelämän toimintatapoja sen suuremmin mullistanut. Isoin muutos on Z-sukupolven tulo työmarkkinoille. 1990-luvun puolivälin jälkeen on synnytty digitaaliseen maailman, jossa moni asia on haasteistakin huolimatta varsin hyvin. Tämä sukupolvi ei hyväksy ihan mitä vaan, ja se on työelämässä ja johtamisessa iso muutos. Ero on valtava!”
Kielo kuvailee, että jos 20 vuotta työelämässä olleet tulevat töistään ns. sarvi otsassa kotiin, he lähtevät kuitenkin nöyrästi taas seuraavana päivänä töihin. Z-sukupolvi ei näin tee, sillä jos meininki töissä ei miellytä, työpaikka menee helposti vaihtoon. Z-sukupolvi uskaltaa haastaa ja valita yrityksen, johon työtä tekevät. Avainsana yritysten tekemisessä on aitous.
”On pelkästään hyvä asia, että työelämässä vaaditaan hyvää johtamista. Työ on kuitenkin yleensä erittäin iso osa elämää.”
Yritysten on mukauduttava muutoksiin työmarkkinoilla, sillä vastaan pullikointi ei suuremmin auta. Muutos on jo tapahtunut. Kielo uskoo, että keinoja mukautumiseen löytyy ennen muuta asenteista:
”Johtamisessa ja esihenkilötyössä tulisi olla utelias ymmärtämään. Ne, jotka eivät niin uskalla tehdä, ovat todella isoissa ongelmissa tulevaisuudessa. 1990-luvun johtamismalli 2020-luvulla ei vaan enää toimi”, painottaa Kielo.
Hän muistuttaa siitäkin, ettei töissä voi aina olla kivaa. Yrityksissä tehdään liiketoimintaa, ja joskus joudutaan tekemään vaikeitakin ratkaisuja.
”Jos yrityksessä on vahva yrityskulttuuri, se kestää kyllä vaikeatkin päätökset”, sanoo monia vuosia työelämää henkilöstöjohdosta seurannut Kielo.
Miten Varsinais-Suomi pärjää tulevaisuuden kilpailussa?
Kielo toivoisi, että täällä oltaisiin kovaäänisempiä ja ylpeitä osaamisesta, ja alueesta, joka haasteistaan huolimatta kuuluu selkeästi Suomen kasvukolmioon.
”Ollaan aidosti ylpeitä alueesta, rinta rottingilla.”
Tämä artikkeli on julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 4/2024 (Taina Pärkö-Luotonen). Turun kauppakamari julkaisee jäsenlehden neljä kertaa vuodessa.
