Inhimillinen työkulttuuri on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monella mittapuulla.
Työelämässä ymmärretään yhä paremmin, että inhimillinen pääoma – eli työpaikalla töitä tekevät ihmiset – ovat työpaikan merkittävin resurssi, ja siitä täytyy pitää huolta. Toisaalta työssämme on myös voimia kuluttavia piirteitä, kuten vauhdin kiihtyminen, lisääntyneet tehokkuusvaatimukset ja joidenkin toimialojen työvoimapula. Työelämän inhimillisyydestä pitäisi siksi puhua enemmän.
Inhimillisessä työelämässä työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat ovat yhteensopivia. Työn tuloksellisuus ja työelämän inhimilliset arvot eivät sulje toisiaan pois, vaan pitkällä aikavälillä ne vievät samaan suuntaan. Mahdollisuudet oppimiseen ja uusiin haasteisiin ovat olennaisia, mutta samalla jatkuva tehokkuuden kasvu ei ole mahdollista. Hyvinvoinnista huolehtimisen voi nähdä investointina.
Työssä vietetään paljon aikaa, ja mielenterveys voi työn kautta joko vahvistua tai heikentyä. On tärkeää etsiä näkökulmia hyvinvoinnin vahvistamiseen suoraan työyhteisöjen arjesta, tunnistaa korjausta vaativia asioita ja tukea kuormittuneita työntekijöitä. Työn määrä ei ole ainut hyvinvointiin vaikuttava tekijä – työssä halutaan onnistua, pärjätä, ja tehdä merkityksellistä työtä osana työryhmää.
Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki on kokonaisuus maksuttomia, digitaalisia työkaluja, joiden avulla työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria.
Mielenterveyden työkalupakin työkaluista osa tukee työpaikkaa tilannekuvan muodostamisessa ja osa tarjoaa laajemmin eväitä tietyn aihepiirin kehittämiseen. Suurin osa työkaluista on tarkoitettu käytettäväksi työpaikalla yhdessä.
Työkalut soveltuvat erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi Miten voit -työhyvinvointitestiä voi käyttää kehityskeskusteluissa nostamaan hyvinvoinnin teemat keskusteluun. Päihdeohjelmatyökalu puolestaan ohjaa organisaation päihdeohjelman laatimisessa, Palautumislaskurilla voi tarkastella työpaikan palautumiskäytäntöjä, ja Aivotyökartoituksella nimensä mukaisesti aivotyötä työpaikalla. Välineitä löytyy myös esihenkilötyön ja yhteistyön kehittämiseen, liikunnan lisäämiseen työpaikalla ja työterveysyhteistyön tarkasteluun.
Jos alkuun pääseminen mietityttää, Työterveyslaitokselta saa siihen maksutta apua. Tämän vuoden ajan Mielenterveyden työkalupakki -hanke tarjoaa maksutonta konsultointia työkalujen käytössä. Työterveyslaitoksen asiantuntijoita voi pyytää omalle työpaikalle esittelemään työkalupakkia ja sen työkaluja, sparraamaan niiden käytössä tai vetämään työpajaa tietystä työkalusta.
Pauliina Mattila-Holappa
Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen johtaja, PsT
Työterveyslaitos
Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 2/2024.