Turku sinnitteli kaupunkien kasvukisassa pitkään pronssitilalla Helsingin ja Tampereen perässä. Nyt voimasuhteet ovat kuitenkin vaihtumassa. Turun seutu kasvaa ripeästi ja väestön ikärakenne on kestävällä pohjalla. Tarjolla on hyvät peruseväät myös kasvuyrityksille, joita Aurajoen rantamille tarvitaan kipeästi lisää.
Moni suomalainen maakuntakeskus on ajautunut kuluvalla vuosikymmenellä kehityskierteeseen, josta on vaikea löytää ulospääsyä. Väestö ikääntyy, asukasmäärä putoaa, palvelut heikkenevät, työpaikat vähenevät, elinkeinorakenne kapenee ja verotulot kutistuvat.
Tulevina vuosina tämä kehitys vain kiihtyy ja samalla kasvu keskittyy kaikkein elinvoimaisimpiin kaupunkeihin. Tähän voittajajoukkoon kuuluvat eteläisessä Suomessa pääkaupunkiseudun lisäksi vain Tampere ja Turku. Pohjoisempana kasvualueiksi lasketaan Kuopio ja Oulu.
Tässä joukossa kovin nousija on ollut viime vuosina Turku. Asukasmäärän kasvu ollut viime vuodet maan kärkikastia eikä vauhti suinkaan ole hiipumassa. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan Turun asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 40 000–59 000 henkilöllä.
Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palanderin mukaan tämän kasvun kerrannaisvaikutukset tulevat näkymään myös yritysten, työpaikkojen, investointien, opiskelijoiden ja myös matkailijoiden määrissä.
”Tällä hetkellä Turku kasvaa monia muita kaupunkiseutuja nopeammin. Saamme uusia asukkaita, mutta lisäksi tarvitsemme myös uusia yrityksiä. Maaperä tätä varten on muokattu ja nyt nuo siemenet on saatava juurtumaan ja kasvamaan”, Palander toteaa.
KÄYNNISSÄ POSITIIVINEN KASVUKIERRE
Turku on perinteinen opiskelijakaupunki, jonka vetovoima on kestänyt vuosikymmenestä toiseen. Kestohaasteena on kuitenkin edelleen se, että moni suuntaa opintojen jälkeen töiden perässä muihin maisemiin, useimmiten pk-seudulle.
Tämä uhka leijuu Palanderin mukaan myös teknisillä aloilla, kun omien opinahjojen diplomi-ja amk-insinöörit alkavat valmistua.
”Yritysten kannattaa huomata, että Turussa on nyt tarjolla osaajia ja tänne kannattaa investoida. Perinteisesti vahvan meriteollisuusklusterin lisäksi potentiaalia on vihreässä siirtymässä, ympäristö- ja meriteknologiassa sekä biotaloudessa”, elinvoimajohtaja listaa.
Lisäbuustia ja myötätuulta tuo Turun yleinen kehitysvauhti, jota suhdannekuoppa ja synkistyneet työttömyysluvutkaan eivät ole pysäyttäneet. Asuntorakentaminen on jatkunut kohtuullisen vilkkaana ja käynnissä on lukuisia kaupunkikehitykseen, kulttuuriin, liikenteeseen ja liikkumiseen sekä peruspalveluihin liittyviä investointeja, näkyvimpinä mm. uusi musiikkitalo, matkustajasatama sekä ratikka.
Niiden lisäksi vireillä on paljon muutakin. Kupittaan kärjen asemakaavan muutos, alueen rakentaminen ja koko kaupunginosan yleinen kehittäminen luovat uusia työpaikkoja ja houkuttelevat osaavaa työvoimaa.
”Samalla oppilaitosten läheisyyteen perustuvat synergiaedut vahvistuvat entisestään”, Palander painottaa.
Kaupungin eteläreunaa ja Aurajoen suuta puolestaan elävöittävät paranevat liikenneyhteydet, uusi matkustajasatama sekä uusi Linnanniemen asuinalue. Mikäli Satama-Varissuo-raitiotielinja aikanaan toteutuu, se lisää radanvarsialueiden rakentamis- ja kasvupotentiaalia huimasti nykyisestä. Samalla tasoittuvat myös kaupunginosien väliset segregaatioerot.
”Kun positiivinen kasvukierre saadaan vauhtiin, se ruokkii itse itseään. Tästä on raideliikenteen osalta esimerkkejä Tampereelta ja pk-seudulta. Turussa on mahdollisuus samaan”, Palander toteaa.
TUOTTAVUUSTALKOITA TARVITAAN
Vaikka Turun seudulla puhaltelee juuri nyt mukava myötätuuli, on edessä myös monia haasteita. Yksi keskeisimmistä pulmista on Palanderin mukaan tuottavuus, joka on Turun seudulla polkenut likipitäen paikallaan vuosituhannen vaihteesta lähtien.
”Se olisi saatava käännetyksi parempaan vuoteen 2029 ja Turun 800-vuotisjuhliin mennessä. Siinä on kevään vaaleissa valituille uusille valtuutetuille hyvä haaste”, elinvoimajohtaja toteaa.
Pelkillä puheilla ja kaupungin päätöksillä bkt-kelkka ei luonnollisesti käänny, vaan avuksi tarvitaan yrityksiä, innovaatioita ja investointeja. Samalla elinkeinorakennetta on saatava ruuvatuksi korkeamman jalostusasteen tuotteisiin sekä tuotekehitys- ja innovaatiopalveluihin, joihin paikallisista opinahjoista alkaa löytyä entistä enemmän myös osaajia.
Meriteollisuus pysyy alueen tukijalkana tulevinakin vuosina, mutta rinnalle tarvitaan myös ennakkoluulottomia avauksia esimerkiksi tekoälyn tai pienydinvoimaloiden saralla.
”Turussa opiskelevat insinöörit olisi saatava jäämään ja perustamaan tänne uusia kasvuyrityksiä, Perinteinen ict-osaaminen ei ole aivan yhtä vahvaa kuin vaikkapa Oulussa, Tampereella ja pk-seudulla, mutta automaatiossa, tekoälyssä ja terveysteknologiassa täkäläinen tutkimus on kansainvälistä kärkeä”, Palander listaa.
KOMPAKTI KOKONAISUUS
Sekin kannattaa kuulemma huomata, että yli puolet seutukunnan muuttovoitosta koostuu maahanmuutosta. Tätä potentiaalia ei ole jatkossa varaa hukata.
”Maahanmuuttajien integroitumiseen, kouluttautumiseen ja yrittäjyyspolkuun on lisättävä selvästi panoksia”, elinvoimajohtaja painottaa.
Palander muutti pk-seudulta Turkuun viime vuosikymmenen lopulla. Tarjolla oli Helsinkiin nähden kohtuuhintaisempaa, sujuvampaa, turvallisempaa ja myös laadukkaampaa arkea.
”Junan tuoman” mielestä Turulla on kaikki eväät onnistumiseen. Kaupunki on kokoistaan isompi, mutta silti kompakti. Vanhaa ja arvokasta kaupunkihistoriaa on säilytetty onnistuneesti ja yliopistot ovat aivan keskustan kupeessa.
Perinteisten toimitilojen ja seinien sijaan on päätetty luoda Kupittaan tiedepuiston kaltaisia kombinaatioita, joissa yhdistyvät tutkimus, työpaikat, palvelut ja moderni kaupunkiasuminen.
”Merkittävä etu on sekin, että poliittinen päätöksenteko etenee isoissakin kehityshankkeissa varsin nopeasti ja yksituumaisesti”, Palander huomauttaa.
MATKAILUSSA VIELÄ PALJON POTENTIAALIA
Pitkän plus-listan päätteeksi elinvoimajohtaja muistuttaa Turun seudun matkailullisista valteista, jotka korostuvat etenkin kesäaikaan.
”Turun saariston ekomatkailussa on edelleen valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Se pitäisi pystyä tuotteistamaan Lapin tuntureiden ja talvimatkailun tapaan”, Palander toteaa.
Turku on edelleen myös portti länteen ja suorin reitti Tukholmaan. Lentokenttä on sekin vilkastunut vuosi vuodelta ja Palanderin mukaan on tärkeää, että yritykset ja asukkaat ovat ottaneet sen taas omakseen.
Paljon mahdollisuuksia ja odotuksia liittyy myös Länsirataan ja tunnin junaan, joka toteutuessaan toisi Turun vilkkaan kulttuuri- ja ravintolaelämän entistä paremmin pk-seudulla asuvien ulottuville. Tässä kohtaa uudella Musiikkitalo Fuugalla ja Taiteen talolla on aidosti myös elinkeinopoliittista merkitystä.
”Ja itse uskon, että jonain päivänä toteutuu myös Tukholman tunneli”, elinvoimajohtaja ennustaa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin advertoriaali-ilmoituksena vuosikirjassa.
Kupittaan Tiedepuistosta ja sen ympäristöstä on tulossa Turun kasvumoottori. Alueen asemakaavan muutos, alueen rakentaminen ja koko kaupunginosan yleinen kehittäminen luovat uusia työpaikkoja ja houkuttelevat osaavaa työvoimaa.
