Uusimmat

E2 Tutkimuksen johtaja Mari K. Niemen mukaan maailman onnellisin maa houkuttelee osaajia maailmalta, mutta samalla sillä on myös iso lupaus lunastettavana. ”Liian moni maisteri päätyy Suomessa taksikuskiksi”, sanoo Niemi.
Maailman onnellisemmaksi maaksi tituleerattu Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia mutta ei saa heitä jäämään. Tämän tietää hyvin E2 Tutkimuksen johtaja Mari K. Niemi, jonka mukaan Suomen tarina on hieno ja vetovoimainen, mutta sillä on kääntöpuolensa.
”Positiivinen maine nostaa Suomeen suuntaavissa osaajissa ja opiskelijoissa luonnollisesti toiveita hyvästä ja paremmasta elämästä. Muutto voi kuitenkin kääntyä pettymykseksi, jos harjoittelupaikka jää haaveeksi, suoritettu tutkinto ei auta työnsaannissa eikä ympärille synny aitoja ystäväverkostoja. Silloin ei kotoutuminenkaan välttämättä onnistu”, Niemi muistuttaa.
Mari K. Niemi on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian dosentti, joka käsittelee tutkimuksissaan erityisesti Suomen kansainvälistymiseen ja osaajapulaan liittyviä kysymyksiä.
Muuttajan katse on tulevaisuudessa
Suomella on maahanmuutossa myös toinen sudenkuoppa. Täkäläisessä keskustelussa maahanmuutto liitetään lähes poikkeuksetta osaajapulaan, väestön ikääntymiseen ja kestävyysvajeeseen.
Niemen mukaan ne eivät ole yhdenkään tänne mielivän muuttomotiivi.
”Eivät suomalaisetkaan vaihda asuinmaata paikatakseen sen kestävyysvajetta. Kuten Suomeen tulevien, myös suomalaisten muuttoperusteet liittyvät oman elämän, uran ja perheen rakentamiseen.”
Samalla tohtori tähdentää, että ulkomaiset osaajat tutkailevat tulevaa kohdemaataan pidemmällä aikajänteellä. He miettivät omaa työuraa, puolison työllistymismahdollisuuksia sekä etenkin sitä, millainen asuinpaikka Suomi olisi heidän lapsilleen.
”Jos työllistyminen on vaikeaa ja arjessa kohtaa rasismia, se tuskin kannustaa jäämään. Tällä hetkellä kiusana on myös heikko taloussuhdanne”, Niemi lisää.
Juuri kotoutumisessa Suomella – ja myös jokaisella suomalaisella – riittää kuulemma työsarkaa. Ulkomailta Suomeen muuttaneiden sitoutumista tukisi se, että ottaisimme heidät avoimemmin ja tietoisemmin mukaan harrastuksiin, verkostoihin ja ystäväporukoihin.
”Kansainvälistymisemme on vielä ohutta, sillä taustaltaan ulkomaalaisia ei juurikaan näy esimerkiksi oikeuslaitoksen, ministeriöiden, median ja poliittisen päätöksenteon rooleissa. Liian moni maisteri päätyy Suomessa taksikuskiksi.”
Joustoa kielivaatimuksiin
Vaikka Suomella on myönteinen maabrändi, jäävät täkäläiset yritykset huippuosaajien palkkakisassa auttamatta alakynteen. Moni tähän joukkoon kuuluva saattaa kauhistella myös korkeita verokantoja, jotka voivat viedä yli puolet palkasta.
Niemen mukaan nämä ajatukset kuitenkin muuttuvat, kun veroeurojen osoite ja käyttötarkoitus alkaa konkretisoitua.
”Moni hämmästyy ihan aidosti, kun koulutus on maksutonta eikä sairaalalasku raunioita koko perheen taloutta.”
Yhdeksi haasteeksi nostetaan usein myös kielimuuri. Englannin kielellä pärjää oivallisesti teknologiasektorilla ja tutkimustyössä, mutta monella muulla toimialalla tie nousee nopeasti pystyyn, jos ei osaa suomea tai ruotsia.
Niemen mielestä mielikuva ylivoimaisen vaikeasta suomen kielestä on pitkälti kotikutoinen ongelma. Englanti voi olla aluksi toimiva kompromissi, mutta ei kanna pitkän päälle hedelmää. Nykyisiin työelämän kielitaitovaatimuksiin pitäisikin saada joustavuutta.
”Meidän pitäisi olla suomen ja ruotsin kielen suhteen paljon armollisempia ja rohkaista maahanmuuttajia puhumaan sitä virheistä välittämättä. Kielitaito on lopulta avainasia myös kotoutumisessa. Se ei kehity, jos vaihdamme puhekielen työssä ja vapaa-aikana saman tien englanniksi”, Niemi muistuttaa.
Teksti: Timo Sormunen ja kuvat: Meeri Utti
Kirjoitus on julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 4/2026