Uusimmat

Keskustelu kansainvälisistä opiskelijoista ajautuu helposti ääripäihin. Toisille he ovat maahanmuuton ongelma, toisille autuaaksi tekevä ratkaisu Suomen osaaja- ja väestöhaasteisiin. Todellisuus on moniuloitteisempi.
Yksi asia on kuitenkin selvä: opiskelijamäärien kasvattaminen ei saa olla itseisarvo. Paljon tärkeämpää on kysyä: Työllistyvätkö opiskelijat? Oppivatko he suomea tai ruotsia? Jäävätkö he Suomeen?
Osassa maailmaa nuorten tulevaisuudennäkymät ovat heikot, ja lupaus Euroopassa opiskelusta voi tuntua pelastusrenkaalta. Silloin on helppo myydä mielikuvaa Suomesta, mikä ei vastaa todellisuutta. Korkeakoulujen on vastattava siitä, että opiskelijoita rekrytoidaan eettisesti ja että heille kerrotaan rehellisesti, millaiset mahdollisuudet heillä on pärjätä Suomessa.
Haasteista ei pidä silti tehdä väärää johtopäätöstä. Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Väestö ikääntyy, syntyvyys on historiallisen alhainen, ja ilman maahanmuuttoa väkiluku kääntyisi laskuun. Yritykset tarvitsevat osaajia, jotka kehittävät tuotteita ja avaavat uusia markkinoita. Kansainvälinen osaaja tuo mukanaan kielitaitoa, verkostoja ja kohdemarkkinoiden tuntemusta, eli juuri sitä, mitä viennistä elävä maa tarvitsee.
Rahoituksen pitäisi palkita korkeakouluja siitä, kuinka moni valmistunut löytää osaamistaan vastaavan työn, oppii kieltä ja jää Suomeen. Ei siitä, kuinka moni saapuu.
Vastuu on korkeakoulujen lisäksi työnantajilla. Kansainvälistyminen voi kuulostaa isolta hankkeelta, mutta ensimmäinen askel voi olla pieni. Kun yritys ottaa ensimmäisen kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun, kesätöihin tai opinnäytetyöprojektiin, se pääsee kokeilemaan monikielistä työskentelyä matalalla kynnyksellä. Yritys voi löytää tulevan työntekijänsä, ja opiskelija saa ensikosketuksen suomalaiseen työelämään.
Usein kansainvälisen osaajan rekrytointiin liittyvät kielteiset mielikuvat ja huolet ovat yrityksillä ylimitoitettuja. Kauppakamareiden osaajakyselyn mukaan nimittäin 75 prosenttia rekrytointikokemuksista on myönteisiä, ja kokonaan kielteisiä kokemuksia on vain ani harvalla.
Kansainvälisten opiskelijoiden palkkaamista ei tule ajatella hyväntekeväisyytenä vaan investointina tulevaan. Jokainen harjoittelupaikka lisää todennäköisyyttä, että Suomessa koulutettu osaaja jää tänne. Samalla yritys kantaa oman kortensa kekoon alueensa elinvoiman ja tulevaisuuden kilpailukyvyn hyväksi.
Kirjoitus on julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 4/2026