Ennen mentiin kouluun ja valmistuttiin, mentiin töihin ja pärjättiin, korkeintaan käytiin vähän kursseilla. Nykymaailma on toisenlainen, digitalisoituva, sähköistyvä, teknologisin harppauksin etenevä – ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä vaativa. Yritykset nostavat toistuvasti esiin kroonistuvan osaajapulan kasvun esteenä. Eikä tässä vielä kaikki. Suomalaisyritykset uskovat, että vielä rajumpi mullistus on tulossa. Arvion mukaan nykyisistä työtehtävistä jopa 50–90 prosenttia muuttuu tulevan kymmenen vuoden aikana. Näyttää vahvasti siltä, että jatkuva oppiminen on jokaisen yrityksen ja yksilön elinehto.
Jatkuva oppiminen, eli työikäisten osaamisen laaja kehittäminen on noussut viime aikoina yhtenä vastauksena esiin, kun puhutaan työvoimapulasta ja Pohjoismaiden alhaisimmasta tuottavuudesta Suomessa. Jatkuvalla oppimisella pystytään edistämään työssä olevien etenemistä urallaan tuottavampaan työhön. Sen myötä voidaan myös vastata työvoimapulaan ja tuoda työelämän ulkopuolelle jääneitä henkilöitä ohjauksen ja sujuvan osaamispolun kautta työllisiksi.
Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 myös Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella. JOE, eli Jatkuvan oppimisen alueellinen ekosysteemi, kokoaa yhteen maakunnan toimijat ja oppilaitokset kehittämään osaamista yli oppilaitosrajojen, yli koulutusasterajojen ja yli kuntarajojen. Mukana on kaikkiaan lähes 30 organisaatiota. Vastikään startannut hanke tarttuu mm. koulutusten työelämärelevanssiin – tuotammeko aidosti yritysten tarvitsemaa osaamista? Myös kouluttautujien ohjaukseen ja aiemman osaamisen yhdistämiseen kiinnitetään nyt enemmän huomiota. Yrityksiä pyydetään hankkeeseen mukaan monin tavoin, ja erityisen keskeistä on ennakoida osaamistarpeita yhdessä. Marraskuussa järjestetäänkin yhteiset ennakointityöpajat Uudessakaupungissa ja Loimaalla.
Yrityksissä tuottavuuden kasvu vaatii usein toimintatapojen muutosta tai teknologian päivittämistä. Tämä puolestaan edellyttää henkilöstöltä uuden oppimista sekä uusilta tekijöiltä osaamisen kytkemistä yrityksen käytäntöihin ja tavoitteisiin. Hyvin johdettu osaamisen kehittäminen yhdistää yrityksessä nykyistä ja uutta osaamista, kytkee mukaan jatkuvan oppimisen lisä- ja täydennyskokonaisuuksia ja liittyy tiiviisti yrityksen TKI-työhön. Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö nousee tässä keskeiseen rooliin, sillä se mahdollistaa uusimman tiedon ja innovaatioiden siirtymisen käytäntöön.
Onko henkilöstön osaamisen kehittäminen yritykselle kulu vai investointi? Eilispäivän tiedoilla on vaikea vastata huomisen osaamistarpeisiin. Osaamisen kehittämisessä on tärkeää suunnata katse tulevaisuuteen, ja entistä tärkeämpää se on työelämän muutosvauhdin kasvaessa yhä kiihtyvämpää tahtia. Yrityksen on pyrittävä tunnistamaan, minkälaisia tietoja, taitoja, osaamista ja osaajia se tulevaisuudessa tarvitsee.
Työn oheen rakentuvat lisäkoulutukset ja tulevia osaamisvaatimuksia ennakoivat kokonaisuudet ovat koulutusinvestointeja parhaasta päästä. Ne vahvistavat kilpailukykyä ja turvaavat yrityksen jatkuvuutta. Koulutusmyönteisen yrityksen maine houkuttelee osaajia, kun tarjolla on kiinnostavia urapolkuja ja oppimisen mahdollisuuksia. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet voidaan nähdä henkilökuntaa yritykseen sitouttavana tekijänä. Kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, on sekä osaava että sitoutunut henkilöstö yritykselle keskeinen kilpailukykytekijä.
Kirjoittajat:
Elina Siivonen, asiamies, Uudenkaupungin kauppakamariosasto
JOE-hankkeen vetäjä (JOE-hanke – TK2 Ennakointitiedon hyödyntäminen jatkuvan oppimisen koulutussuunnittelussa -työkokonaisuuden vetäjä)
Anneli Frantti, projektipäällikkö, jatkuva oppiminen, Turun kaupunki
Satu Lindén, asiantuntija, osaamisasiat, Turun kauppakamari