Ukrainan sodan ensimmäiset vaikutukset osuivat suoraan ja nopeasti niihin Venäjän kauppaa käyviin yrityksiin, joiden tuotteet tai asiakkaat joutuivat pakotelistalle. Haasteita aiheuttivat erityisesti nopeasti muuttuvien EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteiden seuraaminen, pankkisektoriin kohdistuvat pakotteet ja yritysten vastuuhenkilöiden selvittäminen henkilöpakotteiden varalta.
Tällä hetkellä sodan vaikutukset leviävät montaa eri reittiä kaikkiin yrityksiin ja kotitalouksiin. Yleinen epävarmuus saa yritykset empimään investointeja ja kuluttajat kuluttamista. Olisiko kuitenkin parempi säästää tai olla ottamatta lainaa? Suomen maariski Venäjän rajanaapurina on kasvussa. Kannattaako tässä tilanteessa investoida Suomeen? Polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ovat nousussa. Olisiko syytä odottaa aikaa parempaa? Epävarmuus on myrkkyä taloudelle, ja sitä myrkkyä on nyt riittänyt.
Konkreettinen esimerkki Ukrainan sodan välillisistä vaikutuksista on komponenttipulan käynnistämät muutosneuvottelut Uudenkaupungin autotehtaalla. Globaalit häiriöt komponenttien toimitusketjussa pakottavat keskeyttämään A-sarjan tuotannon. Kysyntää autoille olisi, jos niitä vain saataisiin valmistettua. Itse asiassa komponenttimarkkina ei tainnut täysin toipua koronan vaikutuksista, kun sota iski jälleen tuotantoon.
Yara joutui keskeyttämään hetkeksi pelto- ja metsälannoitteiden uusien tilauksien vastaanoton maaliskuun alussa. Syynä oli hinnoittelun mahdottomuus raaka-aineiden ja energiamarkkinoiden rajujen hintaheilahtelujen vuoksi. Huoltovarmuusvarastot lannoitteiden valmistamiseen tarvittavan ammoniakin osalta riittävät tälle satokaudelle, mutta jatko on auki.
Viljan, maidon ja lihan hinnat ovat niin ikään lähteneet nousuun. Venäjän ja Ukrainan kasvattama vilja yhdessä muodostavat noin 25–30 prosenttia maapallon vientiviljasta. Suomi ei ole kovin riippuvainen venäläisestä viljasta, mutta hintojen nousu tulee näkymään täälläkin.
Kiinteistömarkkinoilla osa kansainvälisistä kiinteistösijoittajista on ryhtynyt karttamaan Suomea. Markkina nähdään liian suurena riskinä Venäjän naapuruuden vuoksi. Samalla rakennustarvikkeiden saatavuus heikentyy ja hinnat nousevat. Nämä seikat yhdessä pakottavat miettimään tarkkaan varsinkin uusien kohteiden aloitusta.
Erilaiset kyberhyökkäykset, häiriöt ja tietojen kalastelut näyttävät yleistyneen. Suoraa yhteyttä Venäjään on vaikea osoittaa, mutta ajallinen yhteys on ainakin ilmeinen.
Listaa voisi jatkaa pitkään. Ukrainan sodan vaikutukset kasvavat ja kovenevat.
Elinkeinoelämä seisoo vahvasti pakotteiden takana, vaikka ne vaikuttavat koronan jo valmiiksi kurittamiin yrityksiin. Monet suomalaisyritykset ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta – Kesko, S-ryhmä, Valio, YIT, Kone, Raisio, Vahterus, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja niin edelleen. Vetäytyminen tulee todennäköisesti kalliiksi ja hankalaksi. Venäjä valmistelee tällä hetkellä mm kansallistamislakia, IP-oikeuksien suojan poistamista ja pakotteiden noudattamisen kriminalisointia. Suomikin on EU-maana luokiteltu ns. epäystävälliseksi valtioksi, jota Venäjän vastatoimet tulevat koskemaan.
Yritykset tulevat todennäköisesti tarvitsemaan apua noustakseen tästäkin shokista. On meidän kaikkien etu, että pidämme yrityksemme veronmaksu- ja työllistämiskykyisinä läpi koronan ja sodan. Heinäsirkkoja odotellessa.
Kaisa Leiwo
Turun kauppakamarin toimitusjohtaja