MentorChamber esittelyssä -sarjan viidentenä haastatteluparina ovat Turun nuorkauppakamarin puheenjohtaja Camilla Öhrnberg ja SparriKumppanin pääsparraaja ja business coach Anna-Mari Siekkeli.
Mikä innosti sinut lähtemään mukaan mentorointiohjelmaan?
”Kun ensimmäisen kerran näin mainoksen ohjelmaan hausta, totesin, ettei kyseinen ohjelma välttämättä ole minua varten. Ohjelmassa mukana olevien mentorien listassa ei näyttänyt olevan mukana oman alan ihmisiä lainkaan, joten sivuutin haun. Jokin alkuvuodesta tapahtunut ihmisjohtamiseen liittyvä ’tänka på’ sai minut kuitenkin miettimään, josko mentorilistalta nimenomaan löytyisi ihmisjohtamiseen ja tiimivuorovaikutukseen erikoistunutta asiantuntijaa. Kaivoin nimilistan uudestaan esille löytäen useamman kyseiseen kehitystarpeeseeni soveltuvan henkilön, ja päätin laittaa hakemuksen eteenpäin”, kertoo aktorina toimiva Öhrnberg.
”Olen mukana mentorointiohjelmassa, koska tämä on erinomainen tapa tukea ammatillista kehittymistä. On hienoa päästä pysähtymään osaamisen äärelle ja auttaa toista jäsentelemään tilannetta, tarpeita ja toiveita. Voin auttaa kirkastamaan tavoitteita sekä sitä, miten ne muuttuvat käytännön tekemiseksi”, kertoo mentorina toimiva Siekkeli.
Millaisia kokemuksia tai odotuksia teillä oli liittyen mentorointiin ennen ohjelman aloitusta?
”Olen aiemmin ollut eri mentorointiohjelmissa mukana ammattiosaamiseni kautta, joten mentoroinnin struktuuri on minulle sitä kautta jo ennestään tuttu. Tähän ohjelmaan hain kuitenkin mukaan erityyppisen näkökulman kautta, eli Turun Nuorkauppakamarin puheenjohtajan roolissa. On hyvin erilaista johtaa eri alojen kokeneita ammattilaisia vapaaehtoisen, harrastuksen muodossa tehtävän, mutta kuitenkin merkittävän panostuksen vaativan, työn muodossa. Suomen Nuorkauppakamarien vision mukaisesti, tavoitteenani tässä ohjelmassa on mentoroinnin kautta kehittää omia taitojani sekä yhteiskuntaa kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja”, kertoo Öhrnberg.
”Koska toimin mentorina myös muissa ohjelmissa työni puolesta, mentorointi on kehittämismenetelmänä itselleni hyvinkin tuttua. Osasin siis odottaa hedelmällistä vuorovaikutusta, jossa tavoitteet tarkentuvat ja ajatukset jalostuvat pikkuhiljaa prosessin kuluessa”, kuvaa Siekkeli.
Miten mentorointi on lähtenyt käyntiin?
”Rehellisesti sanottuna olin aluksi skeptinen. Työskentelen kiinteistökehityksen parissa miesvaltaisessa ympäristössä, joka koostuu pääasiassa insinöörismielisistä asiantuntijoista, joten olen tottunut asia- ja ratkaisukeskeiseen ajattelumalliin. Siksi tällaiseen ’pehmeämpään’, ihmiskeskeisiä asioita käsittelevään, ympäristöön meneminen tuntui ajatuksena epämukavalta. Anna-Mari kuitenkin vakuutti omalla asiantuntijuudellaan heti kättelyssä. Ensitapaamisellamme hän sai nopeasti kiinni esittämistäni omakohtaisista haasteista ja toivotuista kehityskohdista ja esitteli minulle ymmärrettävällä kielellä konkreettisia toimintamalleja siitä, mitä voimme yhdessä prosessin aikana tavoitella”, kuvaa Öhrnberg.
”Asiakkaan kielellä puhuminen on aina osa palvelua ja siksi on tärkeä asettua kuuntelemaan ja auttamaan. Mentoroinnissa on aina kyse läsnäolosta ja luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta. Camilla valitsee, mistä puhutaan ja mentorina sitten ohjaan, että keskustelu linkittyy niihin tavoitteisiin, joita Camilla on esille nostanut”, Siekkeli kertoo.
Ovatko lähtöajatuksenne muuttuneet tai selkeytyneet mentoroinnin alettua?
”Olemme pysyneet hyvin asetetuissa tavoitteissa. Keskustelumme ovat toki välillä myös polkeutuneet ja linkittyneet eri aihealueisiin, mikä on mielestäni hyvin luonnollista. Kokonaisuutena tämän tyyppinen etenemistapa antaa meille molemmille enemmän”, pohtii Öhrnberg.
”Se, mitä elämässä tapahtuu mentorointiprosessin aikana, vaikuttaa sekä käsiteltäviin asioihin että tavoitteisiin. Niin tälläkin kertaa. Mentoroinnin aluksi ei tiedä, mitä kaikkea keskusteluun nousee eikä tarvitsekaan tietää. Asiat kirkastuvat vähitellen ja joustavuus on tärkeä osa onnistumista”, kertoo Siekkeli.
Mikä on tähän mennessä ollut mieleenpainuvin asia tapaamisistanne tai ohjelmasta yleisesti?
”Ohjelman järjestävä, valtakunnallisesti uskottava taho luo osallistujilleen tietynlaisen ennalta selvitetyn ja suunnitellun turvakehikon, mikä mahdollistaa luottamuksen rakentumisen mentori-aktori parien välille nopeasti. Olemme Anna-Marin kanssa tavanneet nyt kolmesti ja koen luottamuksen rakentuneen välillemme vaivattomasti ja hyvä fiilis on säilynyt jokaisella tapaamiskerralla”, kuvaa Öhrnberg.
”Mieleenpainuvinta tapaamisiltamme on mielestäni se, miten hauskaa meillä on ollut. Tuntuu hyvältä nauraa yhdessä. Eihän se niin ole, että joko on hauskaa tai puhutaan asiaa. Meillä on molempia”, pohtii Siekkeli.
Mitä vaikutuksia mentorointiprosessin aikana tapahtuneesta heijastuu laajemmin omaan osaamiseen, yrityksiin tai Varsinais-Suomen alueen elinvoimaan?
”Tällaisia oman organisaation ulkopuolisia mentorointiohjelmia tulisi hyödyntää enemmänkin, sillä siten saamme tehtyä alueella monipuolisempaa kehitystyötä. Mitä moninaisempaa keskustelua ja asioiden tarkastelua saamme aikaiseksi, sen parempi. Yhteiskunnassamme voisi olla kirjoittamattomana sääntönä myös se, että kaikki yritykset – alasta riippumatta – työllistäisivät nuoria ja opiskelijoita esimerkiksi kesätöiden muodossa. Nuoret tuovat työpaikoille uusia näkökulmia, joista väistämättä on työnantajille lisäarvoa. Samalla opiskelijat saavat jo hieman jalkaa oven väliin työelämässä”, toteaa Öhrnberg.
”Ristipölytys eri aloja ja organisaatioita edustavien ihmisten kesken on tavattoman valaisevaa. Auttaa näkemään uusia keinoja ja mahdollisuuksia. Kun halutaan kehittää johtamista ja osaamista kuten tässä ohjelmassa, on tärkeä pysähtyä reflektoimaan. Kun pysähtyy yhdessä toisen kanssa, vuorovaikutus itsessään on kannattelevaa”, Siekkeli jatkaa.