Uusimmat

Turun kauppakamari korostaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan strategialausunnossa, että Suomen kasvupolitiikan tulee perustua alueiden todellisiin vahvuuksiin ja investointien toteuttamiskelpoisuuteen. Nykyinen aluetukimalli ei riittävästi tue kasvukeskuksia, kuten Varsinais-Suomea, vaikka juuri näillä alueilla on valmius synnyttää vientiä, investointeja ja työllisyyttä.
– Suomen talouden kasvua ei synny ilman toimivia investointiympäristöjä. Päätöksenteossa on tunnistettava alueet, joissa investoinnit voidaan toteuttaa nopeasti ja vaikuttavasti, Turun kauppakamari painottaa lausunnossaan.
Turun kauppakamari nostaa keskeiseksi ongelmaksi myös saavutettavuuden ja erityisesti länsiyhteyksien puutteellisen huomioinnin. Varsinais-Suomen asema vientiteollisuuden, logistiikan ja huoltovarmuuden solmukohtana tulee tunnistaa vahvemmin, ja kasvua tukevat liikennehankkeet – kuten Länsirata sekä satamien ja TEN-T-yhteyksien kehittäminen – on toteutettava.
Investointeja jarruttavat ennakoimattomat ja hitaat lupaprosessit sekä infrastruktuurin pullonkaulat. Turun kauppakamari toteaa lausunnossa, että julkisen rahoituksen tulee ensisijaisesti kohdistua näiden esteiden purkamiseen, ei investointien ohjaamiseen alueille, joilla toteutusedellytykset ovat heikot.
Palveluiden roolia vientiteollisuutena ei tunnisteta riittävästi. Esimerkiksi matkailulla on merkittävä kasvupotentiaali, erityisesti Varsinais-Suomessa ja saaristossa, ja sen kehittämisessä on varmistettava kilpailukykyinen toimintaympäristö ilman kasvua heikentäviä lisärasitteita.
Osaavan työvoiman saatavuus on yritysten kasvun keskeinen pullonkaula. Koulutuksen, TKI-panostusten ja työvoimapolitiikan tulee vastata paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin, erityisesti kasvavilla alueilla. Turun kauppakamari korostaa ammatillisen osaamisen sekä työelämätaitojen vahvistamista, tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa sekä sujuvampaa kansainvälisten osaajien rekrytointia ja kotoutumista.
Puhtaan siirtymän investoinneissa suurin riski liittyy sääntelyn ennakoimattomuuteen. Suurten hankkeiden toteutuminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä, nopeampaa luvitusta sekä riittävää energia- ja sähköverkkoinfraa erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Turun kauppakamari esittää lausunnossaan, että valtio ottaisi aktiivisemman roolin investointien riskinjakajana ja varmistaisi, että sääntely tukee pitkäjänteisiä investointipäätöksiä. Lisäksi kantaverkon kehittämistä tulee nopeuttaa ja kohdentaa erityisesti länsirannikon ja Etelä-Suomen tarpeisiin.
Esille nousee huoltovarmuuden näkökulma: vihreän siirtymän investoinneissa on turvattava kriittisten raaka-aineiden saatavuus, kuten ammoniakin tuotanto kotimaassa. Naantaliin suunnitellun vihreän ammoniakin tuotannon merkitys on strateginen koko Suomen kannalta.
Lausuntopyyntö:
Mikä on mielestänne TEMin strategian päätavoitteisiin liittyvä keskeinen haaste tai ongelma, joka tulisi ratkaista seuraavalla hallituskaudella?