Turun kauppakamarin jäsenkyselyn tuoreet luvut tammikuulta antavat viitteitä hienoisista kasvuodotuksista TKI-investointeihin. Varsinaissuomalaisten yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestointeja selvittäneeseen kyselyyn vastasi 119 jäsenyritystä. Vastaajista suurin joukko on teollisuuden alan yrityksiä.
Vielä Tilastokeskuksen loppuvuoden lukujen mukaan Varsinais-Suomi näytti olevan muita kasvumaakuntia jäljessä: maakunnan T&K-menot olivat vain puolet Pirkanmaan tasosta vuosina 2022–2023. Kehitys on erityisesti yritysten osalta ollut alavireistä. Korkeakoulujen osalta maakunnan T&K-toiminta oli sen sijaan maan toiseksi korkeimmalla tasolla.
Turun kauppakamarin TKI-kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 43 prosenttia arvioi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvavan tänä vuonna joko paljon tai jonkin verran viime vuoteen verrattuna. T&K-menoja vähentää 10 prosenttia vastanneista, ja 43 prosentilla menot säilyvät viime vuoden tasolla.
Kyselyn mukaan yritysten TKI-investointien suurimpina esteinä ovat yleinen taloudellinen tilanne, rahoituksen ja erilaisten tukimuotojen puute sekä tyytyväisyys nykytilaan eli vähäinen kasvuhalukkuus.
”Ehdottomasti suurin yksittäinen tutkimus- ja kehittämistyön jarru on yleinen taloustilanne, jonka ilmoitti kyselyssä esteeksi yli 40 prosenttia vastanneista. Tässä näkyy myös todennäköisesti maailman epävakaa poliittinen tilanne”, tiivistää Turun kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen.
Tämän lisäksi merkittäviä esteitä ovat yrityksen oma taloudellinen tilanne (21 %) ja rahoituksen ja tuen puute (21,8 %). Seudulla näkyy edelleen selkeänä myös sopivan työvoiman ja osaamisen puute. Nämä syyt ilmoittaa jarruiksi liki 17 prosenttia vastanneista.
Tyytyväisyyttä nykyiseen, verotuksen tulisi muuttua
Kyselyssä nousee esille myös tyytyväisyys. Vastanneista neljännes on niin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, ettei näe tarvetta tuotekehitykselle ja innovaatiotoiminnalle. Kyselyssä liki 10 prosenttia ilmoitti yhdeksi jarruksi kehitykselle myös rohkeuden puutteen.
”Tämänkaltaisiin haasteisiin voidaan seudulla varmasti yhteistuumin tarjota ratkaisuja muun muassa kasvuun kannustavalla seutuyhteistyöllä”, korostaa Ahonen.
”Kysyimme seudun yrityksiltä myös keinoja ja ratkaisuja TKI-investointien vauhdittamiseen. Yrityksissä katsottiin muun muassa, että rahoitusrakenteet eivät ole yritykselle riittävän suosiollisia verrattuna esimerkiksi oppilaitoksiin. Monessa vastauksessa toivottiin selkeyttä tukirahoitukseen. Osa odottaa parempaa markkinatilannetta ja talouskasvua”.
”Varsinaissuomalaisten toimijoiden yhteistyö on vihdoin ottamassa tuulta alleen esimerkiksi kaksoiskäyttö- ja puolustusteknologian alalla. Korkeakouluyhteistyötä voisi jatkokehittää lopputöiden ja diplomitöiden osalta. Kehittää voisi yhdessä myös turvallisuus- ja puolustusalan keskittymää”, pohtii häiriösietoisia viestintä- ja paikannusratkaisuja toimittavan Promarine Oy:n operatiivinen johtaja Ismo Laitakari.
”Yhteisenä tavoitteena tulee olla pääsy T&K-investoinneissa pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Oulun tasolle kansainväliseen imuun”, hän jatkaa.
Yritysten vastauksissa nousee esille verotus. Liki 80 prosenttia varsinaissuomalaisista Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä on pitänyt erityisen tärkeänä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista pitää tärkeänä yli puolet vastanneista.
”Verotus imee ylimääräisen varallisuuden, joka voisi yritysten sisällä tuottaa kehitystä”, arvioi eräs vastaaja kyselyssä.
Turun kauppakamarin TKI-kyselyyn vastanneet 119 yritystä arvioivat kokonaisinvestoivansa tämän ja tulevan kahden vuoden aikana noin 220 milj. euroa, josta TKI-osuus on noin 85 milj. euroa. Vastaajat kertovat, että tulevat yleisinvestoinnit kohdistuvat laitteistojen uusintaan ja koneiden hankintaan, kiinteistöihin, rakennusprojekteihin ja muun muassa jatkuvaan tuotekehitykseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen.
Turun kauppakamarin kyselyyn vastasi 119 yritystä. Vastanneista yrityksistä noin 45 prosenttia oli alle 10 henkilön yrityksiä, 27 prosenttia 10–49 henkilön yrityksiä, 16 prosenttia edusti 50–249 henkilön yrityksiä ja yli 250 henkilön yrityksiä oli vastanneissa lähes 13 prosenttia.
