Yhteistoimintalain kokonaisuudistusta koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää lakia ja kehittää vuoropuhelua yrityksen ja henkilöstön välillä. Alla on selostettu lakiehdotuksen sisältöä merkittävimmiltä osin.
Lain soveltamisala
Lain soveltamisalan alaraja tulee jatkossakin olemaan 20 työntekijää. Nykyisen lain soveltamisalapoikkeuksia 20–29 työntekijän yrityksille ei enää jatkossa ole. Myös hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisen alaraja säilyy nykyisenä 150 työntekijänä.
Jatkuva vuoropuhelu työpaikoilla
Jatkuvaa vuoropuhelua koskevat säännökset sisältävät muutetussa muodossa nyt voimassa olevan lain kolmannen luvun säännökset henkilöstöryhmien edustajille annettavista tiedoista ja neljännen luvun säännökset yrityksen yleisistä suunnitelmista, periaatteista ja tavoitteista. Säännöksistä seuraa käytännössä vähintään neljä kertaa vuodessa toteutettavat kokoukset, joissa käsitellään yrityksen kehitysnäkymiä, työpaikalla sovellettavia sääntöjä, käytänteitä, työvoiman käyttötapoja, henkilöstön osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia sekä muusta lainsäädännöstä johtuvia asioita.
Osana jatkuvaa vuoropuhelua tulee laatia työyhteisön kehittämissuunnitelma, joka korvaa nykyisen lain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Laissa on lueteltu asiat, jotka kehittämissuunnitelmassa on käsiteltävä.
Muutostilanteita koskevat neuvottelut
Muutostilanteita koskevia neuvotteluja varten on koottu yhteen nykyisen lain kuudennen ja kahdeksannen luvun säännökset muuttaen jonkin verran niiden nykyistä sisältöä. Olennaiset periaatteet säilyvät kuitenkin ennallaan.
Liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskeviin säännöksiin ei ole tulossa muutoksia ja ne otetaan uuteen lakiin omana lukunaan.
Hallintoedustus
Hallintoedustusta koskevat säännökset tuodaan nyt osaksi yhteistoimintalakia. Säännökset tulevat säilymään lähes muuttumattomina. Merkittävin muutos on vaatimus toteuttaa edustus ”toimielimessä, joka tosiasiallisesti käsittelee tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.” Tämän seurauksena erilaisissa epävirallisissa apuelimissä toteutetut ratkaisut eivät jatkossa täytä lain vaatimuksia.
Seuraamusjärjestelmästä
Säännösten rikkomisen seuraamuksena on useimmiten sakko ja hyvitys kuten nykyisinkin. Jatkuvaa vuoropuhelua koskevan säännöskokonaisuuden velvoitteiden rikkomisen seuraamuksena sakko määrätään kuitenkin vain, jos työnantaja jättää noudattamatta yhteistoiminta-asiamiehen tällaisessa asiassa antaman kehotuksen. Hallintoedustuksen toteuttamista varten voidaan toteuttamista koskevan vaatimuksen tehosteeksi asettaa uhkasakko.Edellinen »
Kirjoittajat (kuvassa vasemmalta):
Katja Digert
Senior Manager, PCS Legal, 040 149 7193, katja.digert@pwc.com
Anne Hirsiniemi
Senior Manager, PCS Legal, 040 759 2950, anne.hirsiniemi@pwc.com
Ulla-Maija PoutiainenManager, PCS Legal, 040 838 2498, ulla-maija.poutiainen@pwc.com