Suomessa on samanaikaisesti suuri määrä työttömiä työnhakijoita ja yrityksiä, jotka eivät löydä tarvitsemaansa osaamista. Työuran aikaista, jatkuvaan oppimiseen tähtäävää koulutusta olisi suunnattava nykyistä vahvemmin työelämän tarpeisiin. Kauppakamarien syyskuisen kyselyn perusteella yritykset hahmottavat koulutuksen rahoitusvastuun sen mukaan, kenen tarpeeseen koulutus ensisijaisesti vastaa. Kyselyyn vastasi 72 Turun kauppakamarin jäsenyritystä Varsinais-Suomesta.
Suomen kohtaanto-ongelma osoittaa, etteivät työnhakijoiden osaaminen ja yritysten tarpeet kohtaa riittävän hyvin. Samaan aikaan vallitsee sekä laaja työttömyys että yritysten osaajapula. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen yksi keskeinen tehtävä olisi varmistaa, että työ löytäisi tekijänsä.
”Suomessa on satsattu siihen, että yksilöillä on hyvin laajat mahdollisuudet kehittää osaamistaan läpi työuran, mutta liian vähän siihen, että koulutuksen avulla työ löytäisi tekijänsä ja että koulutus toimisi ponnahduslautana työttömyydestä uuteen työpaikkaan. Yritykset toivovat tähän muutosta: työvoiman tarpeen ja työnhakijoiden osaamisen on kohdattava nykyistä paremmin”, painottaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
”Se, että koulutus vastaa yritysten todellisiin osaamistarpeisiin, on sekä työnhakijan, yritysten että koko yhteiskunnan etu. Osaajapulan ratkaisemiseen tähtäävän koulutuksen ei pitäisi olla irrallinen toimenpide, vaan työllistymistä tukeva ja siihen johtava toimenpide”, jatkaa osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén Turun kauppakamarilta.
”Kaikkeen osaamisvajeeseen ei tarvita uutta tutkintoa. Monessa tilanteessa tarvitaan muutama kuukausi, muutama opintojakso tai täsmäkoulutus, jonka jälkeen ihminen pystyy tekemään työnsä ja kehittyä siinä eteenpäin”, sanoo Pulkkinen.
”Kohtaanto-ongelma ratkaisemiseksi tarvitaan toimivat rakenteet työnhakijan olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen, yritysten osaamistarpeiden kuvaamiseen ja puuttuvan osaamisen täydentämiseen kohdennetusti. Tiivis yhteistyö työnantajien, työllisyyspalveluiden ja koulutuksen järjestäjien välillä tukee tämän tavoitteen toteutumista”, kuvaa Lindén.
Koulutuksen maksajan määräydyttävä koulutuksen tavoitteen mukaan
Kauppakamarien kyselyn perusteella yritykset hahmottavat koulutuksen rahoitusvastuun sen mukaan, kenen tarpeeseen koulutus ensisijaisesti vastaa. 90 prosenttia (84,7 % Varsinais-Suomi) vastaajista katsoo työttömille suunnatun koulutuksen ensisijaisen rahoitusvastuun kuuluvan julkiselle sektorille. Ensisijainen rahoitusvastuu kuuluu vastaajien mukaan työnantajalle, kun kyse on nykyiseen työhön liittyvästä lisäkoulutuksesta (84 prosenttia, Varsinais-Suomi 87,5 %) ja uuteen tehtävään yrityksen sisällä liittyvästä kouluttamisesta (93 % vastaajista, 95,8 % Varsinais-Suomi). Omasta kiinnostuksesta suoritettavat yksittäiset opinnot ovat 92 prosentin (95,8 % Varsinais-Suomi) mielestä ensisijaisesti yksilön vastuulla.
Työvoimapula-aloille tähtäävät lyhyempien koulutusten kustannukset kyselyyn vastanneet sijoittaisivat julkiselle sektorille, näin katsoo 70 prosenttia vastaajista (76,4 % Varsinais-Suomi).
”Laajempi, ammatinvaihtoon tähtäävä tutkinto-opiskelu voisi tukea kohtaanto-ongelman ratkaisua tilanteissa, jossa lyhyemmät täsmä- tai muuntokoulutukset eivät tuota riittävää osaamista. Tämä voisi olla toimiva ratkaisu tilanteessa, jossa työtön työnhakija olisi kiinnostunut siirtymään ja työllistymään työvoimapula-aloille”, kertoo Lindén.
Yli puolet, 56 prosenttia kyselyyn vastanneista, on sitä mieltä, että julkisen sektorin tulisi maksaa ammatinvaihtoon tähtäävä tutkinto-opiskelu (Varsinais-Suomi 63,9 %).
Keskuskauppakamarin mukaan jatkuva oppiminen on nostettava nykyistä selvemmin osaksi työllisyys- ja kasvupolitiikkaa. Koulutusta on ohjattava sinne, missä sillä syntyy työtä, kasvua ja uusia mahdollisuuksia.
“Siinä missä peruskoulutuksella rakennetaan laaja-alainen pohja ja yleissivistys, työuran aikaisen oppimisen tulee elää ajassa ja pohjautua työmarkkinoiden tarpeeseen,” toteaa Suvi Pulkkinen Keskuskauppakamarista.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.8.-23.8.2026 ja siihen vastasi kaikkiaan 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden
