Turun kauppakamarin Opi nuorelta korkeakouluopiskelijalta -mentorointiohjelmassa roolit käännettiin ympäri. Mentoreina toimivat korkeakouluopiskelijat ja aktoreina kokeneet vaikuttajat seudulta.
Ohjelmalla pyritään tuomaan esiin nuorten odotuksia, arvoja ja näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. Näin mahdollistetaan eri sukupolvien välinen ymmärrys.
Mikä sai teidät lähtemään mukaan Opi nuorelta korkeakouluopiskelijalta -mentorointiohjelmaan, ja minkälaisia odotuksia teillä oli ohjelman suhteen?
”Minut sai mukaan ohjelmaan mahdollisuus käydä avointa keskustelua aktorin kanssa. Koen tärkeäksi tuoda nuorten näkökulmaa esiin työelämän kehittämisessä”, kertoo mentori ja Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden ja taloushallinnon opiskelija Jenny Bertoft.
”Halusin oppia ymmärtämään, onko sukupolvien välisessä ajattelussa erilaisia näkemyksiä nykypäivän työskentelystä ja työyhteisöstä sekä oppia ymmärtämään niitä”, aktori ja Oksasen Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Janne Sokajärvi avaa osallistumistaan ohjelmaan.
Mitä olette oppineet toisiltanne tähän mennessä?
”Olen oppinut Jannelta hänen työhistoriaansa, miten johtamista on hyvä lähteä viemään eteenpäin ja miltä johtoportaassa työnkuva näyttää”, Bertoft kertoo.
”Joustavuus ja riittävä vapaus ovat nuorelle erittäin tärkeitä motivaatiotekijöitä”, Sokajärvi toteaa.
Mikä on ollut merkittävin yhteinen oivalluksenne tähän mennessä?
”Avoimuus ja rehellisyys vie työelämässä pitkälle johdon ja työntekijöiden välillä”, Bertoft painottaa.
”Yhdessä olemme todenneet, että 2020-luvun johtamisen tulee olla valmennuksellista, rehellistä ja avointa”, Sokajärvi kuvailee oivallustaan.
Miten yrityksissä voitaisiin paremmin yhdistää kokemus ja nuoret näkökulmat arjen työssä?
”Luomalla enemmän mahdollisuuksia avoimeen vuorovaikutukseen eri ikäryhmien välillä. Kokeneilla työntekijöillä on arvokasta hiljaista tietoa, toimialatuntemusta ja käytännön kokemusta, kun taas nuoret voivat tuoda uusia näkökulmia esimerkiksi teknologiaan, työskentelytapoihin ja työelämän odotuksiin”, Bertoft pohtii.
”Muodostamalla työpareja. Vaikka ollaan paljon etätyössä, on tärkeää, että organisoidaan myös kasvokkain tapaamisia – virallisia ja epävirallisia. Näin hiljainen tieto saadaan siirtymään ja odotukset ymmärretään myös työkavereiden odotukset”, Sokajärvi painottaa.
Mikä on viestinne yritysjohdolle, joka haluaa ymmärtää nuoria ja tulevaisuuden työelämää paremmin?
”Nuoria kannattaa kuunnella aidosti, eikä vain olettaa tietävänsä, mitä he työelämältä odottavat. Nuoret eivät etsi pelkästään työpaikkaa, vaan paikkaa, jossa he voivat kasvaa, vaikuttaa ja tuntea työnsä merkitykselliseksi”, Bertoft korostaa.
”Yksi suu ja kaksi korvaa, kuuntele”, Sokajärvi alleviivaa.
Miltä hyvä työpaikka näyttää nuoren näkökulmasta – ja miten se rakentuu arjessa? Toteutuuko tämä mielestänne yritysten arjessa?
”Hyvä työpaikka nuoren näkökulmasta on sellainen, jossa työntekijää arvostetaan, hänen mielipiteitään kuunnellaan ja hänellä on mahdollisuus oppia ja kehittyä. Arjessa tämä rakentuu avoimesta viestinnästä, toimivasta yhteistyöstä, rakentavasta palautteesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä”, Bertoft kuvailee.
Mitä työnantajat voisivat tehdä konkreettisesti vahvistaakseen työpaikkansa vetovoimaa nuorten silmissä?
”Konkreettisia keinoja ovat selkeät urakehitysmahdollisuudet, laadukas perehdytys, säännöllinen palaute, joustavat työjärjestelyt sekä mahdollisuus osallistua päätöksentekoon omaa työtä koskevissa asioissa”, Bertoft toteaa.
Kuva aloitustilaisuudesta viime kesältä.