En tiedä, monelleko muulle on käynyt näin, mutta ainakin minun aamurutiinini ovat menneet viime aikoina uusiksi. Avaan ensimmäiseksi herättyäni uutissivuston ja katson, mitä Ukrainan rintamalla on yön aikana tapahtunut. Edes tiukimpaan korona-aikaan en sentään aloittanut aamuani tsekkaamalla koronatapausten määriä. Ukraina tulee iholle ihan eri lailla.
Ukrainan tilanne tulee myös yritysten iholle. Saamme päivittäin lukea yrityksistä, jotka jättävät Venäjän ja ottavat suuria tappioita Venäjän liiketoimintojen alas ajamisesta: Raisio, KPMG, PwC, Deloitte, Valio, Paulig, SOK… Vaikka Venäjän merkitys kauppakumppanina on vuosien mittaan laskenut, tekee Ukrainan sota suuren loven monen suomalaisen yrityksen liikevaihtoon. Talouden lisäksi yrityksillä on perusteltu huoli työntekijöistään Venäjällä. Miten näiden käy, kun sotatilanteen lisäksi palkanmaksu suomalaiselta työnantajayritykseltä päättyy?
Kauppakamareiden tuoreen kyselyn mukaan talouspakotteet vaikuttavat jollain tavoin lähes 90 prosenttiin suomalaisia vientiyrityksiä. Tämä tarkoittaa siis käytännössä, että lähes jokainen vientiyrityksemme kärsii pakotteista jollakin lailla, oli sitten kyse pakotteiden alaisista tai muista vientituotteista. Suurimmat suorat vaikutukset tällä hetkellä tulevat pankkisektorin kautta, kun maksuliikenne vaikeutuu tai estyy kokonaan.
Toinen merkittävä tekijä on epävarmuus, joka on tehokas käsijarru talouden kehitykselle. Suomi on Venäjän rajanaapuri, mikä lisää vääjäämättä maariskiämme, halusimmepa sitä tai emme. Tilanne on jo nyt johtanut Suomeen tulossa olevien matkailijoiden varausten perumisiin ja investointien hankaloitumiseen. Syöksy Helsingin pörssissä on ollut muuta Eurooppaa nopeampaa juurikin Venäjä-yhteyksien ja riskien vuoksi. On mahdollista, että samaa kehitystä tullaan näkemään myös kiinteistömarkkinoilla.
Suomalaiset yritykset ansaitsevat joka tapauksessa tässä tilanteessa ison hatun noston. Venäjältä vetäytymisten lisäksi todella monet yritykset ovat uutisoineet mittavista lahjoituksista Ukrainalle ja sodasta kärsiville. Kauppakamareiden Ukrainan hallituksen pyynnöstä koordinoimaa apua on yrityksiltä kertynyt jo yli miljoonan euron edestä, ja tämä on vain pieni osa yritysten kokonaislahjoituksista.
Yrityksemme eivät olleet vielä selvinneet täysin koronan tuomista haasteista, kun seuraava kriisi puhkesi. Ukrainan kriisi vaikuttaa hyvin eri tavoin ja eri yrityksiin kuin korona. Koronakriisissä Suomi ei ollut varsinaisesti etulinjassa, vaan aallot ja variantit tulivat meille hieman muuta Eurooppaa myöhemmin. Tässä kriisissä me ja yrityksemme ovat valitettavasti aivan etulinjassa. Toivotaan, että se päättyy nopeasti.