Turku on kaikkien liikennemuotojen keskus, mutta liikenteen infrastruktuurin korjaus- ja investointivelan kasvu haastaa myös Varsinais-Suomelle tärkeitä yhteyksiä. Isot, tiesuunnitelmiltaan valmiitkaan liikennehankkeet eivät ole saaneet rahoituspäätöstä toivotulla tavalla. Säännöllisten säästötoimien sijaan, liikenteen infrastruktuuri pitäisi ymmärtää kehittämistä ja ylläpitoa vaativana kilpailukykytekijänä. Toimivan infran vaikutukset ulottuvat niin kansallisesta kuin kansainvälisestä saavutettavuudesta, elinkeinoelämän kilpailukykyyn, huoltovarmuuteen, hyvinvointiin ja lopulta koko yhteiskunnan toimivuuteen.
Kuluvana vuonna hallituksen kehysriihen linjauksissa isot väyläinvestoinnit olivat leikkausten kohteina. Korkea inflaatio, raaka-aineiden saatavuus ja hinnankorotukset ovat tarkoittaneet haastavia aikoja myös perusväylänpitoon. Kun budjetoidulla rahalla saadaan entistä vähemmän korjattuja kilometrejä, maanteiden korjausvelka jatkaa kasvuaan. Hallitus on yrittänyt huomioida nousevat kustannukset esittämällä syyskuun budjettiriihen tuloksissa sekä tuoreessa lokakuun lisätalousarvioesityksessä lisämäärärahaa perusväylänpitoon, mutta nyt jo tiedetään, että tänä vuonna ei päästä lähellekään korjausvelan kasvua estävää päällystemäärää. Teiden kunto jatkaa heikkenemistään.
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä toimivat yhteydet länteen sekä huoltovarmuus ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin. Liikenne- ja tavaravirrat sekä käytetyt reitit ovat olleet muutoksissa. Varsinais-Suomen sijainti on hyvä. Turun ja Naantalin satamat tarjoavat erinomaiset yhteydet länteen, ja onhan ulkomaankauppa vahvasti sidoksissa merikuljetuksiin. Maantieyhteydet satamiin ja satamista vaan pitäisi vielä saada kuntoon. Satamien ja laajemmin koko Varsinais-Suomen näkökulmasta merkittäviä tieliikenteen kehittämishankkeita ovat E18 sekä Naantalista Raisioon että Turun kehätie Raision keskustassa. Naantali-Raisio -osuudelle on ensi vuodelle varattu 4,2 miljoonaa väylähankkeen suunnitteluun. Raision keskustan osuus on mukana valtion väyläverkon investointiohjelmassa, mutta sen rahoitus ei sisältynyt ensi vuoden talousarvioehdotukseen. Muut Varsinais-Suomen valtateiden näkökulmasta tärkeät liikennehankkeet, vt8 Laitilan kiertoeritasoliittymä sekä vt9 leveäkaistatien nelikaistaistus odottavat edelleen investointiohjelmaan pääsemistä, ja siten myös rahoitusta.
Malliesimerkkiä teiden kunnon ja ylläpidon suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä Suomen ei tarvitsisi etsiä etäältä, se löytyisi Ruotsista. Maan rahoitustaso on suurempi sekä teiden että ratojen osalta. Vuonna 2021 Ruotsi käytti tieinvestointeihin noin 1 360 miljoonaa euroa, kun vastaava luku Suomessa oli noin 280 miljoonaa. Samaan aikaan Ruotsi käytti perustienpitoon noin 1 440 miljoonaa euroa, kun Suomessa vastaava luku oli noin 770 miljoonaa euroa. Ja vaikka tiestöön käytettyjä euroja peilaisi suhteessa maanteiden pituuteen tai väkilukuun, käyttää Ruotsi teiden ylläpitoon ja kehittämiseen Suomea enemmän rahaa. Kun yritykset miettivät sijoituspäätöksiä ja investointeja, on toimiva liikenneinfra yksi merkittävimmistä selvityskohteista ja päätöksenteon perusteista. Tässä vertailussa jäämme auttamatta Ruotsista jälkeen.
Unohtaa ei sovi myöskään liikenteen osuutta kasvihuonepäästöjen osalta. Liikennettä kuitenkin tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös liikenteen päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Yksistään uudella teknologialla tätä ei ratkaista, sillä myös teiden kunnolla on yhteys liikenteen päästöihin.
Liikenneinfra mahdollistaa työvoiman liikkuvuuden. Työvoimaa me Varsinais-Suomessa tarvitsemme. Tunnin juna on yksi Turun kauppakamarin keskeisistä vaikuttamistavoitteista. Se on tärkeä ratkaisu niin alueelliseen kasvuun, työssäkäyntialueen laajentumiseen, työvoiman liikkuvuuteen kuin liikenteen päästöihinkin. Me lähdemme siitä, että Tunnin juna kiitää Turun ja Helsingin väliä jo vuonna 2031. Ja jotta näin tapahtuu, on Tunnin juna tärkeä saada heti seuraavan hallituksen tavoitteisiin.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma julkaistiin vuonna 2021 ja sen tarkoituksena on tuoda liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä, taata Suomen saavutettavuus sekä vastata elinkeinoelämän, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteita ja suunnitelmia toimiva liikenneinfra tarvitseekin. Lisäksi tarvitaan euroja, ei leikkauksia. Toimivat väylät ja raiteet pitävät niin kansalaisten kuin elinkeinoelämän pyörät ja vaunut liikkeessä.
*Blogi pohjautuu osin (esim. Suomi-Ruotsi-vertailu) Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi, Väylävisio 2050 – kuinka modernisoimme Suomen päätiet ja -radat? -raporttiin, jonka ovat teettäneet INFRA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Tieyhdistys. Raportti löytyy: https://www.epressi.com/media/userfiles/153165/1664965758/modernit_paavaylat_kilpailukykyinen_suomi_loppuraportti_09_2022-min.pdf