Suomeen on viime kuukausien aikana saatu toinen toistaan hienompia uutisia vihreän siirtymän investoinneista, erityisesti läntiselle rannikkoalueelle Turusta Tornioon ulottuvalle kaistaleelle. Rannikkoseudun kauppakamarit teettivät kevään aikana selvityksen, millaisia vaikutuksia seudun jopa 40 miljardin investointiaallolla on liikennejärjestelmiin ja seutuinfraan.
Julkisuuteen asti tulevista uusista investoinneista toteutuu perinteisesti kuitenkin vain osa, joten Suomen elinvoimaisuuteen tarvitaan näyttävien uusien hankkeiden lisäksi yrityskantaa, joka investoi seudulle tasaisesti. Tällaista yleistä dataa perusinvestointien euromääristä ei kuitenkaan juuri ole ollut julkisesti saatavilla. Turun kauppakamari toteuttikin loppukevään aikana jäsenilleen ja sidosryhmilleen yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja Turku Science Parkin kanssa investointikyselyn, johon koottiin lähes 100 alueen yrityksen tietoja. Tulokset olivat rohkaisevia: seudulla toimivat yritykset ja muutamat kaupungit tulevat investoimaan Varsinais-Suomen alueelle yhteensä yli 5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Tämäkin kyselystä saatu lukema on vasta suuntaa antava, sillä todellinen lukema kuntien julkiset hankkeet mukaan lukien olisi vielä huomattavasti suurempi.
Business Finlandin Invest in Finland -tilastojen valossa Varsinais-Suomi on kansainvälisten yrityssijoittujien houkuttelemisessa kakkosena heti Uudenmaan jälkeen. Turun seutu on logistisesti, teknologisen osaamisen, työvoiman saatavuuden ja potentiaalisten teollisuustonttien osalta kuumaa aluetta. Suomi kuitenkin kilpailee isoista investoinneista mm. Ruotsin kanssa, Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen houkuttelevasti höllemmästä tukipolitiikasta puhumattakaan. Suomeen sijoittuvat uudet investoinnit tuovat arvoketjuun alihankintatyötä ja liitännäispalveluita koko maan laajuisesti, joten seutukuntien tai kaupunkien välisen nokittelun sijaan tulisikin kaikkien puhaltaa yhteiseen Suomi-hiileen.
Julkisuudessa puhutaan kyllästymiseen asti siitä, että tätä vihreän siirtymän ”momentumia” ei saa nyt möhliä – valmiiksi pessimistisen ”mitä minä sanoin” -asetelman luomisen sijaan kaikki rahkeet ja osaaminen tulisi nyt keskittää yhteistyötapojen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen. Se tarkoittaa myös riittävää taustatietoa ja viisautta valtakunnan päättäjille oikeiden asioiden edistämiseen ja koko Suomen invest in -viestien terävöittämistä. Notkeaa ja joustavaa lupakäsittelyä, tyylikkäitä ja selkeitä, kansainväliseen levitykseen suunnattuja markkinointimateriaaleja (tässä on mm. teollisuustonttien osalta valtavasti parannettavaa), riskienottokyvyltään erilaisten (niin julkisten kuin yksityistenkin) rahoittajien yhteispeliä, sekä korkeakoulujen ja koko koulutussektorin reaktionopeutta päivittää koulutustarjontaansa muuttuneen osaajakysynnän mukaan.
Myös Varsinais-Suomi tarvitsee selkeää poliittista tahtotilaa ja yhteistä suuntaa, mihin seutua ollaan kehittämässä. Seudullamme on valmiiksi upeaa osaamista uusien teknologioiden, kiertotalouden ja vihreän siirtymän saralla, tästä voimme aidosti olla myös kansainvälisellä tasolla ylpeitä.
