Varsinais-Suomi on liikenneväyliensä osalta poikkeuksellisen kilpailukykyinen solmukohta. Voi siis sanoa, että kaikki tiet vievät Varsinais-Suomeen tai Varsinais-Suomesta. Osa tekee sen hieman tasaisemmin ja vähemmillä pysähdyksillä, osa taas töyssyisemmin ja hitaammin.
- Varsinais-Suomen alueella toimii kaksi vilkasta kansainvälisen liikenteen satamaa, toinen Turussa ja toinen Naantalissa.
- Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälisen lentoliikenteen keskus heti Helsinki-Vantaan jälkeen.
- Turusta on raide- ja maantieyhteys Helsinkiin (valtatie 1) ja Tampereelle (valtatie 9). Raideyhteys Tampereelle kuuluu rautateiden ydinverkkoon ja Turku-Helsinki -välille suunnitellaan nopeaa junayhteyttä eli niin sanottua Tunnin junaa. Turku, Helsinki ja Tampere muodostavat kasvukolmion, jonka alueella tuotetaan yli 55 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
- E18 Turun kehätie (kantatie 40) kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia – Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turusta Porin suuntaan lähtevän valtatie 8:n varrella tuotetaan lähes 30 prosenttia Suomen tavaraviennin arvosta.
- Saaristotie ja muun muassa Kirjalansalmen silta toimivat portteina saaristoon.
Alueellinen saavutettavuus on yksi Turun kauppakamarin keskeisistä vaikuttamisteemoista, eikä suotta. Maakunnan menestyksen kannalta on ensiarvoista, että tuotteet löytävät tiensä ulos ja osaava työvoima ja turistit sisään.
Varsinais-Suomesta viedään maailmalle runsaasti maakunnan omaa tuotantoa (Varsinais-Suomen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 11,7 prosenttia vuonna 2019) ja maakuntamme toimii myös tärkeänä vientiväylänä muun Suomen vientiyrityksille. Noin 40 prosenttia maamme viennistä kulkee länsirannikon satamien kautta, millä on jo suuri merkitys huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Myös osaajien ja työvoiman liikkuminen eri toimialojen tarpeisiin edellyttää monipuolisia ja toimivia yhteyksiä. Saavutettavuus onkin yksi tärkeä kriteeri yritysten miettiessä toimipaikkojensa sijoittautumista. Varsinais-Suomi houkuttelee myös runsaasti turisteja monipuolisella tarjonnallaan.
Eri väylien rakentamis- ja korjaustarpeet vaihtelevat. Osalla tehdään jo konkreettisia rakennustöitä, joidenkin hankkeiden osalta puolestaan suunnitelmat pitkällä, mutta toteutukseen tarvittava rahoitus puuttuu. Katseet kääntyvätkin kohti Liikenne 12 -investointiohjelmaa, jonka hanketarjottimelle maakunnan hankkeita tulisi saada mahdollisimman kattavasti. Muistutimme jo helmikuussa 2021 antamassamme lausunnossa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta erityisesti Turun lentoaseman merkittävästä roolista ja laajasta vaikutusalueesta. Turun lentoasemalta on normaaliaikoina runsaasti yhteyksiä eri puolille Eurooppaa, eikä sen toimintaa saa alistaa pelkäksi syöttöliikenteeksi Helsinki-Vantaalle. Varsinais-Suomeen ja täältä pois on siis päästävä jatkossakin sutjakkaasti, tapahtui se sitten maitse, meritse tai lentäen.