Katse horinsonttiin (ja sen yli)

Kuvassa Olli Hakala

Mikä on oma visiosi yrityksellesi tai organisaatiollesi vuodelle 2050? Millainen maailma silloin on ja mikä on toivottava tulevaisuus? Mielikuvituksemme rajoittaa pitkälti asioihin, jotka ovat jo todellisuutta: digitalisuuden eri muodot, ajan ja paikan hämärtyminen kommunikaatioteknologian avulla tai vaikkapa ruuantuotannon murros. Laajalevikkisintä ennakointia ovatkin tehneet mielikuvituksen ammattilaiset, scifi-kirjailijat. Muun muassa itseohjautuvat autot ja kännykät ovat tuttuja klassikkokirjoista.

Ennakointi ja tulevaisuuden visiointi vaatii resursseja ja yhteistyötä: harva yritys pystyy yksin tekemään muutosta, ainakaan ilman selkeää visiota tulevasta. Hyvin harva edes yrittää: Turun kauppakamarin kesäkuussa 2021 tekemän kyselyn mukaan vain 3,5 % arvioi säännöllisesti omaa osaajatarvettaan ja 8,1 % toimialansa muutosta kymmenen vuoden päähän.

Tämä oli lähtökohta, kun 13 organisaatiota* istuivat syksyn aikana pyöreän pöydän ympärille osana Sitran ohjelmaa, jossa ratkottiin alueiden elinvoimahaasteita. Millaisena yritykset näkevät tulevaisuuden ja millaista osaamista se vaatii? Voisiko organisaation osaamista arvioida ja kehittää pitkäjänteisesti kuin investointia?

Mitä selvisi? Ainakin se, että tulevaisuuden ennakointi on hyvin, hyvin vaikeaa. On vaikea nähdä tulevaisuus dramaattisesti erilaisena, sillä monet asiat ovat itsestäänselvyyksiä. On vaikea kuvitella maailmaa, jossa energia ei olekaan halpaa tai työsuhteita ei ole. Mukaan oli tarkoituksella kutsuttu eri alojen yrityksiä, jotta pohdinnassa olisi yhden alan murroksen vaikutuksen toiseen toimialaan. Mitä jos tuotteet toimitettaisiin suoraan tehtaalta kuluttajille – ilman välikäsiä? Verkkokauppaistuminen ja lähettipalvelut vievät jo maailmaa vahvasti kohti tätä hajautettua tuotantomallia.

Keskustelujen suurin oppi? Jos yritykset eivät itse tee ennakointityötä ja osaa arvioida tulevia osaajatarpeitaan, niin uutta osaamista ei myöskään tarvittavassa mittakaavassa synny. Oppilaitokset tarvitsevat signaaleja tulevista osaajatarpeista, jotta oikeanlaiset koulutusohjelmat pystytään rakentamaan. Asia on koko maakunnan yhteinen.

* Järjestävät tahot: Naantalin kaupunki, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Telia Company, Turun kauppakamari, Turun kaupunki, Yrkeshögskolan Novia.

Mukaan kutsutut yritykset: Bayer, Gofore, HKScan, Mauste-Sallinen, Sunborn, Naantali Steel Service Center, Technion.