Osaaminen, tutkimus ja innovaatiot ovat vientivetoisen Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kivijalkoja. Hallituksen kehysriihen puitteissa alkuviikosta tekemä päätös opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdennettavista noin 350 miljoonan euron suuruisista leikkauksista tuntuukin hyvin ristiriitaiselta. Opetus- ja kulttuuriministeriön säästöt tulevat kohdistumaan tieteeseen.
Tieteentekijöiden lisäksi myös Suomen TKI-tavoitteet. Tavoitteisiin on kirjattu TKI-investointien osuuden nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelmaan sisältyvän TKI-tiekartan mukaan Suomi on vuonna 2030 on maailman paras innovaatio- ja kokeiluympäristö, jossa:
- monipuolinen ja laadukas tutkimus vastaa yritysten ja muun yhteiskunnan tarpeisiin
- kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin pitkäjänteiseen ja monipuoliseen yhteistyöhön
- hyödyntää myös muualla tuotettua tietoa sekä
- luo korkeaan osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa Suomeen
Varsinais-Suomessa on korkeaa osaamista ja vahvaa yhteistyötä
Jo valmiiksi osaajapulasta kärsivän Varsinais-Suomen tilanne hirvittää. Korkea osaamistaso on alueen kruununjalokivi, jota ei saa päästää himmenemään. Vuonna 2016 positiivinen rakennemuutos käynnistyi juuri Varsinais-Suomessa, sillä täällä nouseva suhdanne perustui ensi sijassa osaamisen ja uudistumisen tuomaan kilpailukyvyn paranemiseen. Korkea osaaminen nousee myös vahvaksi vetovoimatekijäksi, kun yrityksissä mietitään sijoittumista.
Varsinais-Suomen alueelta löytyy huipputason osaamista muun muassa bio- ja kiertotalouden, meriteollisuuden sekä lääke- ja terveysteknologian saralla. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassakin todetaan, että erikoisalojen tutkimus- ja kehittämisyksiköitten sijoittumista maakuntaan edistetään tarjoamalla niille sopiva toimintaympäristö. Tiede ja tutkimus ovat elimellinen osa tätä ekosysteemiä.
Osaamisen lisäksi myös alueellinen yhteistyö on Varsinais-Suomessa vahvaa. Esimerkiksi loppusyksystä 2020 Turun, Rauman ja Satakunnan kauppakamareiden jäsenet esittivät ministeri Krista Kiurulle vetoomuksen sen puolesta, että kansallinen lääkekehityskeskus perustettaisiin Turkuun.
Myös Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan perustaminen on oppikirjaesimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Elinkeinoelämän toimijat kautta maakunnan ovat lyöneet kätensä saveen myös lahjoitusprofessuurien suhteen. Kasassa on jo kymmenkunta professuuria ja lahjoituksia on kertynyt tähän mennessä yli kuusi miljoonaa euroa.
Turun kauppakamarin vuoden 2021 teema kuuluu ”Yhdessä uuteen kasvuun”, mutta pelkkä yhteistyö ja hyvä tahto eivät riitä. Erilaiset megatrendit digitalisaatiosta väestön ikääntymiseen sekä ilmastonmuutos ovat tehneet toimintaympäristöstämme monisyisen, nopeaa reagointia vaativan ja joskus arvaamattomankin. Kun otetaan vielä koronapandemiasta toipuminen huomioon, tarvitaan tieteen ja tutkimuksen tuottamia innovaatioita ja osaamista enemmän kuin koskaan. Valtioltakin toivoisi kädenojennusta kepin sijaan.