Huhtikuussa on aika valita uudet edustajat hyvinvointialueiden – kuten Varhan – päätöksentekoelimiin. Hyvinvointialueiden käynnistäminen on ottanut aikaa, eikä vallitseva julkisen talouden kriisi ole työtä helpottanut. Päättäjät ja myös tekijät ovat olleet kovilla, kun jaettavana on niukkuutta ja säästöjä.
Elinkeinoelämän ja myös Turun kauppakamarin jäsenten odotukset ja tavoitteet hyvinvointialueiden toiminnalle ovat pitkälti saman suuntaisia kuin edellisten aluevaalien alla.
Hoitoon on päästävä, mikä tarkoittaa koko toimijakentän osallistamista palvelutuotantoon. Hyvinvointialue toimii palvelujen järjestäjänä, jolloin sen on tunnettava palveluntuottajat läpikotaisin. Palvelut on osattava hankkia sieltä, mistä ne asiakaslähtöisimmin ja kustannustehokkaimmin saa – osa omana tuotantona, osa yrityksiltä ja osa kolmannelta sektorilta. Asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden on määritettävä palvelupolkujen organisointi, ideologiset tavoitteet eivät saa sitä ratkaista. Esimerkiksi palvelusetelit voivat olla monessa kohtaa toimiva ratkaisu. Varha on yliopistosairaala-alue, minkä ansiosta meillä on erinomaiset erikoissairaanhoidon palvelut lähellä. Perusterveydenhuollon – molemmilla kotimaisilla kielillä – on toimittava niin hyvin, että erikoissairaanhoito ja päivystys voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa.
Jotta hyvinvointialue voisi oikeasti vertailla palvelutuottajien kustannustehokkuutta, on sen tunnettava myös oman palvelutuotannon kokonaiskustannukset. Eikä tässä vielä kaikki – kustannukset eivät riitä, vaan myös palvelujen vaikuttavuutta on pystyttävä arvioimaan vertailukelpoisesti. Tällä hetkellä edes kustannukset eivät ole aina avoimia eivätkä vertailukelpoisia, saati sitten vaikuttavuuden mittarit. Päättäjien tulee siis vaatia riittävää tietoa päätösten ja johtamisen pohjaksi. Kun hyvinvointialue toimii sekä tilaajana että tuottajana, on päätösten perustuttava oikeaan ja avoimeen tietoon.
Tekoäly ja digitalisaatio eivät tee ihmeitä eivätkä korvaa ihmistä, mutta oikein käytettynä ne vapauttavat ihmisten resursseja muuhun tekemiseen. Yksityisellä sektorilla osataan jo hyödyntää digitalisaatiota, ja myös varttuneempi väestö on oppinut käyttämään nopeita ja kustannustehokkaita etäpalveluja. Sama digiloikka on tarpeen tehdä hyvinvointialueilla. Digitalisaatiolla voitaisiin erityisesti järkeistää erilaisten lausuntojen, selvitysten ja raporttien tekemistä, joka haukkaa leijonanosan ammattilaisten ajasta. Tässä julkisella sektorilla on opiksi otettavaa yksityiseltä puolelta.
Useat jäsenemme eri toimialoilla ovat nostaneet esiin huolen ennaltaehkäisevien palvelujen heikentämisestä ja jopa alasajosta. Tämä kehitys on katkaistava, koska siitä tulee helposti hölmöläisten peiton jatkamista. Tulevien päättäjien on osattava priorisoida niitä ennalta ehkäiseviä palveluja, joilla oikeasti on vaikutusta muuhun palvelutarpeeseen ja myös kustannuksiin, ja toisaalta osattava luopua niistä, joilla ei ole vaikuttavuutta. Matalan kynnyksen palvelutarjonnassa voidaan hyödyntää myös edellä mainittua digitalisaatiota – hyviä käytännön esimerkkejä ja toimintamalleja on jo runsaasti olemassa.
Hyvinvointialueet ovat paljon vartijoina – terveys ja turvallisuus ovat yhteiskunnan keskeisiä asioita ja siten myös yrityksille tärkeitä sijaintiin vaikuttavia tekijöitä. Pidetään Varsinais-Suomi kilpailukykyisenä myös tällä sektorilla – varmistetaan yhdessä ja yhteistyöllä sekä toimivat hyvinvointi- ja terveyspalvelut että turvallinen elinympäristö.
Turun kauppakamarin hyvinvointi- ja terveysalan valiokunta
Puheenjohtaja Tomi Gustafsson, liiketoimintajohtaja, Terveystalo Turun seutu
Varapuheenjohtaja Ville Viitanen, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry
Toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari
