Salon kaupungin kokoinen haaste
Varsinaissuomalaisista yrityksistä pyöreästi 60 % prosenttia pystyy työllistämään vieraskielistä työvoimaa vähintään osaan tehtävistään. Turun kauppakamarin kyselyyn perustuvissa luvuissa on paljon positiivista ja jotain kirittävää.
Aloitetaan siitä, miksi tarvitsemme vieraskielisiä työntekijöitä. Lyhyesti sanottuna: suomalaiset loppuvat kesken, eli Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Samalla eläkeikäisen väestön osuus kasvaa kiihtyvällä tahdilla, Varsinais-Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä vajaan Salon väkiluvun verran uutta työvoimaa.
Hajotetaan ensin osiin tuo alussa mainittu 60 prosenttia:
7 % yrityksistä pääasiallinen työkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tässä tapauksessa tuo vieras kieli oli kaikilla englanti.
36 % yrityksistä ilmoitti, että yrityksessä voi työskennellä vieraalla kielellä osassa tehtäviä.
16 % yrityksistä ilmoitti, että kaikissa tai suurimmassa osassa tehtäviä voi työskennellä vieraalla kielellä.
Tarkkaan ottaen siis 59 % varsinaissuomalaisista yrityksistä on potentiaalinen työantaja vieraskieliselle työntekijälle.
Vieraana kielenä englanti dominoi. Sen lisäksi että siis 7 % yrityksistä käyttää pääasiallisena kielenään englantia, niin avoimien vastausten perusteella lähes kaikissa tapauksissa vieras työskentelykieli on englanti. Englannin lisäksi vaihtoehtoisena vieraana kielenä eniten mainintoja saivat viro, venäjä, ukraina sekä hajamainintoja saksa, latvia sekä kiina.
Vastaajista 17 % on ilmoittanut viimeisen vuoden aikana avoimen työpaikan vieraalla kielellä. Nämä 17 % painottuvat suhteettoman paljon suuriin yrityksiin, kuten odottaa saattaa. Samoin kun kysyimme, työskenteleekö yrityksessä tällä hetkellä vieraskielisiä, niin 29 % myöntävästi vastanneesta suhteettoman suuri osuus oli suuryrityksiä: kaikista kyselyyn vastanneista 7 % työllistää yli 250 henkeä, mutta vieraskielisiä työllistävistä suurten yritysten osuus oli 13 %. Tiivistetysti siis: suuryritys työllistää Varsinais-Suomessa vieraskielistä työvoimaa lähes puolet todennäköisemmin kuin muut yritykset.
Vieraskielisiä työllistävien yritysten ja positiivisten tulevaisuudennäkymien välillä (työntekijämäärän kasvu seuraavan 6 ja 24 kk aikana) on korrelaatio. Kyselyn perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa 1) työllistävätkö tulevaisuuteen uskovat, nopeasti kasvavat yritykset enemmän vieraskielisiä vai 2) tuovatko vieraskieliset työntekijät liikevaihdon kasvua ja siten työntekijämäärän nousua – ehkä ripaus näitä molempia? Yrityksen sisäinen diversiteetti tuo tutkitusti kasvua, toki kieli on vain yksi osa diversiteettiä (mm. Forbes).
Miten tästä eteenpäin? Vaihtoehtoja toki on – esimerkiksi tiettyjä töitä voidaan siirtää ulkomaille ja automatisaatio väistämättä etenee. Mutta jos työt ovat ulkomailla, niin myös pääosa taloudellisen toimeliaisuuden hyödyistä siirtyy mukana. Automaation osalta on jo esimerkkejä, joissa työn tekee robotti, vaikka liiketaloudellisesti olisi kannattavampaa palkata ihminen. Normaalisti robotisaatio lisää tehokkuutta, mutta tässä tapauksessa näin ei ole.
Todennäköisin skenaario lienee, että kilpailu työntekijöistä kiristyy entisestään ja vieraskielisiä työllistävät yritykset ovat etulyöntiasemassa. Tietyissä tehtävissä suomen kieltä tarvitaan jatkossakin. Muutos voi olla vaikea, mutta yritykselle muutos on aina myös mahdollisuus.
Voisiko sinun yrityksesi seuraava rekryilmoitus olla vieraalla kielellä?
