Suomen liittyminen puolustusliitto NATOn jäseneksi keväällä 2023 oli merkittävä virstanpylväs maamme ulkosuhteissa. Edellinen vastaavan kokoluokan tapahtuma oli EU-jäsenyys vuonna 1995, ja elinkeinoelämän kannalta merkittävä hetki oli myös yhteisvaluutta euro 2000-luvun taitteessa.
Puolustusliiton jäsenyys ei ole vastaavanlainen mullistus suomalaisyritysten viennille, mutta positiivinen signaali kauppakumppaneillemme: Suomen kymmenen suurimman vientimaan joukkoon kiilaa NATOn ulkopuolisista maista vain Kiina (ja kirjoitushetkellä vielä Ruotsi). Juuri riippuvuutta Kiinaan on viime aikoina haluttu aktiivisesti vähentää.
Suomen viennistä NATO-maihin ja kirjoitushetkellä vielä Ruotsiin kohdistuu yhteensä yli 75 prosenttia. Olemme siis Pohjois-Atlantin puolustusliitossa hyvin vahvasti omassa viiteryhmässämme. Suomen tavaroiden ja palveluiden vienti oli vuonna 2022 yhteensä 120 miljardia euroa. Jo pienen pieni positiivinen syväys – muutaman promillen nousu viennissä – vaikkapa laskeneen maariskin tai kohonneen luottamuksen takia, tarkoittaa satoja miljoonia vientituloja vuodessa. Monella alalla – kuten teknologiassa – luottamuksella on maailmanpolitiikassa väliä, kuten suurvaltojen kauppapoliittinen nokittelu on viime vuosina osoittanut.
NATO-jäsenyys ei suurimmalle osalle yrityksistä näy suoraan, mutta luo mahdollisuuksia laajasti eri aloille. NATO itse ostaa verrattain vähän tuotteita tai palveluita, ja suurimmat mahdollisuudet yrityksille syntyvätkin pääsystä mukaan innovaatio-ohjelmiin tai yhteisiin hankintakanaviin. Suomen kannalta tärkeintä on profiilimme liittokunnassa: tällä hetkellä arktinen osaaminen, kyberturvallisuus, Itämeren turvaaminen ja kokonaisturvallisuus. Ehkä tulevaisuudessa jotain muuta?
Uusia opeteltavia lyhenteitä tulee rutkasti lisää. Uuteen teknologiaan keskittyvät DIANA (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic), jolla on testikeskuksia ja kiihdyttämöitä ympäri Eurooppaa, jatkossa mahdollisesti myös Suomessa; NIF (Nato innovaatiorahasto), joka sijoittaa teknologisesti murroksellisiin startupeihin sekä STO (Science and Technology Organization), joka edistää tutkijoiden yhteistyötä, mutta tekee myös tutkimuksellisia hankintoja.
Varsinaisia hankintaorganisaatioita on useita, merkittävimpänä NATOn logistiikka- ja hankintavirasto NSPA, joka hankkii laajasti erilaisia tavaroita ja palveluita. Täysjäsenyyden myötä suomalaisyritysten osallistuminen NATOn hankintoihin ovat avautuneet täysimääräisesti.
NATO-jäsenyys kertoo osaltaan myös, mihin Suomen valtiojohdon huomio kiinnittyy tulevina vuosina – yhteistyö länteen todennäköisesti korostuu puheissa ja teoissa. Tällä on merkitystä muun muassa silloin, kun yritys etsii uusia markkinoita maailmalta. Lopulta puolustusliiton jäsenyys ei kuitenkaan ole mullistus yrityksen arjessa, vain yksi pala lisää vientimahdollisuuksien palettiin. Suomelle NATOn ovet aukesivat keväällä 2023; vaivannäöllä ja hyvällä tuotteella tai palvelulla ovet isoihin markkinoihin voivat avautua myös yrityksille.
Lähteet:
Tilastokeskus: Kauppavaihto maaryhmittäin ja maittain; tuonti alkuperämaittain ja vienti määrämaittain; vienti tammi-marraskuu 2023
(6.2.2024)
