Oppilaitos-yrityselämä yhteistyöllä osaajia
Lasten laulussa pikku-Matin autosta puhjennut kumi paikataan purukumilla. Tosi elämästä tiedämme, että purukumi riittää harvoin muuhun kuin happohyökkäyksen pysäyttäjäksi. Entäs kun purukumin sijaan tarvitsemme ammattilaisia esimerkiksi huoltamaan autoa, riittääkö tekijät tänään, lähitulevaisuudessa, pidemmällä aikajänteellä?
Kilpailu olemassa olevista osaajista on kovaa. Yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaajistaan esimerkiksi työhyvinvointiin panostamalla, palkkauksella ja johtamisella, mutta aina on riski, että kilpailija tarjoaa jotakin enemmän, jotakin houkuttelevampaa, jotakin parempaa. Ja osaajapulan kiristyessä riski kasvaa entistä suuremmaksi.
Kysyimme kesäkuun Varsinais-Suomen kilpailukyky -kyselyssä yrityksiltä, onko heidän vaikea saada tällä hetkellä osaavaa työvoimaa. 41 % kyselyyn vastanneista 172 yrityksen toimitusjohtajasta vastasi kysymykseen myöntävästi. Jatkokysymyksenä pyysimme yrityksiä kertomaan, minkälaista työvoimaa niiden on hankala saada. Avovastauksissa korostui erityisesti tarve toiselta asteelta valmistuneista suorittavan tason tekijöistä, esimerkiksi hitsaajista, asentajista, ajoneuvojen kuljettajista, lähihoitajista, siivoojista ja keittiöhenkilökunnasta.
Oli myös useampia vastauksia, joissa ei suoraan viitattu mihinkään tiettyyn ammattiryhmään, vaan todettiin, että tarvetta on koulutetuille, työkokemusta omaaville ja sitoutuneille tekijöille. Olemassa olevat jo kokemusta omaavat osaajat eivät kuitenkaan ole ehtymätön lähde, eikä kokemusta kartu kuin tekemällä. Ammattiin jo valmistuneita, vähintään muutaman vuoden työkokemusta omaavia tekijöitä ei riitä loputtomiin. Tämä on valitettava fakta, kun väestö ikääntyy ja eläkkeelle poistuma korjaa juuri näitä kokeneita ammattilaisia.
Yksi tämän hetken ammatillisen koulutuksen haasteista on, että useisiin tutkintoihin on vaikea saada opiskelijoita. Esimerkiksi hitsaajia ja lähihoitajia kyllä koulutettaisiin, mutta jos ei ole mistä kouluttaa. Tämä on toisaalta tärkeä viesti niin nuorille kuin uutta suuntaa työuralla hakeville. On ammatteja, joissa on pulaa tekijöistä ja joissa valmistuneita odottaa varma työpaikka. Toisaalta tämä on tärkeä viesti myös yrityselämälle, alojen vetovoimatekijöiden eteen tarvitsee tehdä töitä ja oppilaitosyhteistyö on entistä tärkeämpää.
Miten siis varmistamme, että osaajat riittävät myös tulevaisuudessa? Oppilaitoksilla on tässä keskeinen rooli. Koulutuksen tulisi luoda valmistuville hyvät edellytykset työelämään ja hyvä alku kokemusten kartuttamiseen. Yhtenä kilpailukyky-kyselyn avovastauksissa esiin tulleena yrityselämän huolena oli kuitenkin, ettei valmistuneiden osaamistaso vastaa tarpeita ja sen koettiin laskeneen aiemmasta. Lisäksi 20 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei alueen koulutustarjonta vastaa yrityksen tarpeita. Luku on kasvanut edellisestä vuodesta yli 4 prosentilla.
Yritysten tarpeiden kuuleminen ja niihin reagoiminen on tärkeää, jotta oppilaitokset onnistuvat tuottamaan osaajia työelämän tarpeisiin. Ja toisaalta yritysten suunnalta tärkeää on oppilaitosyhteistyön tekeminen, vaikuttaminen ja tarpeista viestiminen sekä opiskelijoiden eteenpäin opinnoissa auttaminen mm. harjoittelijoiden ottamisella. Kilpailukyky-kyselyyn vastanneista yrityselämän edustajasta 64 prosenttia oli viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hienoa, toivottavasti luku on ensi vuonna vielä paljon suurempi!
