Elämä on sarja erilaisia sattumia ja epätodennäköisyyksiä. Vaikka kuinka olisi mukava uskoa kohtaloon, niin on mielestäni paljon lohdullisempaa ajatella, että omaan tulevaisuuteensa pystyy vaikuttamaan – mikään ei ole välttämätöntä ja kaikki on mahdollista. Kannattaa kuitenkin keskittyä niihin asioihin, joihin itse pystyy vaikuttamaan ja muistaa: sattuma suosii valmistautunutta mieltä. Sama pätee yritystoimintaan.
Turun kauppakamari kysyi viime vuoden tapaan jäsenyritystensä toimitusjohtajilta Varsinais-Suomen kilpailukyky -kyselyssä työpaikkojen määrän tulevasta kehityksestä sekä osaamistarpeesta. Tänä vuonna kyselyyn lisättiin osio yritysten ennakointityöhön liittyen. Halusimme tietää miten yritykset ennakoivat tulevaisuuttaan, jotta paitsi kauppakamari, niin koko Varsinais-Suomi pystyisivät tukemaan elinkeinoelämän ennakointityötä ja reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ajoissa.
Ennakointi luotaa tulevaa: erilaisia skenaarioita ja niiden todennäköisyyksiä sekä erilaisia tapoja reagoida muutoksiin. Asiat voivat liittyä äkillisiin tilanteisiin tai hitaasti kypsyviin megatrendeihin. Aikajänne on erilainen riippuen asiasta: kyselyssä varsinaissuomalaisten yritysten toimitusjohtajat tarkastelivat tulevaa yleisimmin vuoden tai viiden vuoden päähän (kun vaihtoehtoina 1, 5 ja 10 vuotta): yrityksen tarjoamien tuotteiden/palveluiden muutostarpeita ja yrityksen oman osaamisen muutostarpeita tarkastellaan yleisimmin vuoden päähän tulevaisuuteen, kun taas toimintaympäristön ja toimialan muutosta tarkastellaan yleisimmin viiden vuoden aikajänteellä. Kymmenen vuoden päähän ulottuvaa ennakointia tekee selvästi harvempi yrityksistä. Avoimissa kommenteissa nousi myös esiin, että kolme vuotta on yleinen aikajänne tulevaisuuden arvioimiseksi.
On ilahduttavaa, että käytännössä kaikki kyselyyn vastanneet yritykset tekevät ennakointia, vaikka moni tuskin työtä sillä nimellä kutsuukaan. Ennakointi onkin yksinkertaisimmillaan tulevaisuuden suunnittelua ja muutoksiin varautumista. Asiaa on tärkeä tarkastella paitsi yksittäisessä yrityksessä, myös laajemmassa mittakaavassa: millaista osaamista tarvitsemme Varsinais-Suomessa, jotta menestymme myös tulevaisuudessa? Muutos on paitsi vääjäämätöntä, myös mahdollisuus.
Kyselyssä yleisin tapa yritysten tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen oli oma henkilöstön kouluttaminen, johon panosti yhdeksän kymmenestä yrityksestä. Seuraavaksi suosituimmat vaihtoehdot olivat työssäoppimisen mahdollistaminen, rekrytointi tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen sekä yhteistyö muiden yritysten kanssa. Useampi kuin kaksi kolmesta tekee myös yhteistyötä tutkimus- tai oppilaitosten kanssa.
Kun asiaa tarkastellaan maakunnan tasolla, on kriittisessä osassa tiedonkulku: miten tieto osaamistarpeesta siirtyy yrityksistä oppilaitoksiin. Asia ei ole aivan yksinkertainen, sillä paitsi koulutuksen järjestäminen, myös uusien osaajien kouluttaminen vaativat aikaa. Työn pitäisi olla sekä yrityksissä että oppilaitoksissa proaktiivista, sillä kun kilpailu tietyn alan osaajista kiihtyy, niin joku jää vääjäämättä ilman tärkeää tietotaitoa. Osaamiseen tulisi suhtautua, kuten muihinkin investointeihin: suunnittelua tehdään pitkälle tulevaisuuteen ja vaihtoehtoisia kustannuksia arvioidaan jatkuvasti. Ennakointityö ei ole vaikeaa ja sitä voi tehdä monella tapaa – kriittinen osuus on työn systemaattisuus.
Välillä ennakointi on hyvinkin helppoa, tässä yksi esimerkki: investointi omaan tai yrityksen osaamiseen kannattaa myös jatkossa.