Yritykset ovat verrattain hyviä riskienhallinnassa. Liiketoiminnassa joutuu jatkuvasti arvioimaan vastapuolen luotettavuutta ja muita mahdollisia riskejä ja häiriöitä. Tätä tapahtuu niin usein, että asia hoituu lähes huomaamatta. Kun myydään vielä tuntemattomalle kumppanille, on hinta helposti korkeampi kuin vanhalle tutulle. Se on riskien hallintaa yksinkertaisimmillaan. Kun rahan tietää varmasti saavansa, voivat maksuehdot olla löyhemmät.
Osaa riskeistä voi suojata vakuutuksilla tai muilla järjestelyillä, osa riskeistä huomioidaan tuotteiden tai palveluiden hinnoittelulla. Perinteisesti yksi hankalimmista riskeistä on ollut poliittinen riski, sillä sitä on vaikea arvioida ja hinnoitella. Politiikan asiantuntijoilla on keskusteluohjelmissa se etu, että he voivat pyöritellä asioita eri näkökannoista, kun taas yritysten on aina pitänyt asettaa riskille euroarvo.
Poliittisten riskien arviointi on ollut vaikeaa muutamasta syystä. Poliittinen riski realisoituu verrattain harvoin suuressa mittakaavassa. Venäjällä nyt nähtyä tilannetta ei ole koettu Suomessa sukupolviin – ehkä viimeksi 1910-luvulla? – ja täysimittaista sotaa ei pidetty edes mahdollisena. Tuskin moni yritys oli harkinnut omien Venäjän sijoitusten arvon putoamista nollaan, mutta näin on joillekin käynyt.
Yritykset eivät perinteisesti palkkaa kansainvälisen politiikan tutkijoita, vaan asia on ulkoistettu valtiohallinnolle ja julkisille organisaatioille – hyvästä syystä. Nämä eivät kuitenkaan arvioi riskejä elinkeinoelämän näkökulmasta, vaan pääosin diplomatian ja suomalaisen ulkopolitiikan vinkkelistä. Venäjällä koettu mullistus on jo muuttamassa toimintamallia: Kiinassa toimivat suomalaisyritykset ovat perustamassa yhteistä yksikköä, jonka työhön kuuluu ilmoituksen mukaan mm. Kiinan kansainvälisen aseman ja talouspoliittisten linjausten muutosten arviointi. Mitä dramaattisemmin ja nopeammin valtion politiikka voi muuttua, sen suurempi on poliittinen riski. Vaikka menneinä vuosina oli tapana ihailla harvainvaltaisten valtioiden ’dynaamisuutta’, niin olemme ehkä oppimassa, että demokratian jähmeys on vahvuus.
Poliittiset riskit kulkevat molempiin suuntiin. Kun maailmalla myrskyää, niin monen kumppanin silmissä suomalaistuotteet muuttuivat juuri suhteellisesti vähäriskisimmiksi – ja sitä kautta edullisemmiksi. Harvoin kilpailemme maailmalla hinnalla, mutta poliittisen riskin osalta olemme kansainvälistä eliittiä. Toivottavasti myös jatkossa.
Olli Hakala
yhteyspäällikkö
Turun kauppakamari