“Suomi on innovoimisen takapajula, ja siksi taloutemme ei ole kasvanut 20 vuoteen.” (HS 31.12.2025)
“Pysäyttävä kartta näyttää, kuinka osa Suomea näivettyy – talouden uudet voittajat ja häviäjät paljastuivat.” (Kauppalehti 7.3.2026)
“Suomi taapertaa taantumassa.” (Nordea 28.11.2025)
Otsikot ovat pysäyttäviä – eikä syyttä. Suomi on polkenut paikallaan pitkään, alueellinen eriytyminen kiihtyy ja talousnäkymä on ollut sitkeästi tahmea. Samalla yrityskentässä eletään ristiriitaista hetkeä: varovaisuus hallitsee, mutta pinnan alla näkyy myös selkeitä valonpilkahduksia.
Tammikuussa julkaistun kauppakamarikyselyn mukaan yritysten tuntumat ovat vahvistuneet syksystä. Lähes 85 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan. Varsinais-Suomessa odotukset ovat vielä maan keskiarvoakin valoisampia: liikevaihdon kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolla ennakoi 41 prosenttia vastaajista. Kysynnän odotetaan hiljalleen vilkastuvan, mutta tilanne maailmalla on kuitenkin edelleen herkkä ja epävakaa.
Juuri tässä ristiriidassa piilee tämän hetken ydin: markkina ei vedä itsestään, mutta mahdollisuuksia on niille, jotka uskaltavat tehdä valintoja.
Talous ei romahda, mutta kasvu keskittyy harvoille
Esimerkiksi Netvisorin Talouspulssi 2026 kiteyttää tilanteen osuvasti: Suomen talous ei ole äkillisessä romahduksessa, mutta se on jumiutunut tilaan, jossa yrityksiltä vaaditaan rohkeutta menestyäkseen. Kokonaisliikevaihto kasvoi maltillisesti, mutta “tyypillisen yrityksen” kasvu jäi lähes nollaan. Käytännössä kasvu keskittyy yhä harvemmille toimijoille.
Alueelliset erot korostuvat. Varsinais-Suomi nousee datassa yhdeksi keskimääräistä paremman talouskasvun alueista, mutta samaan aikaan monet yritykset polkevat paikallaan. Tämä ei ole sattumaa – vaan seurausta strategisista valinnoista (tai niiden puutteesta).
Asiantuntijat esittävät yrityksille selkeitä kehitysehdotuksia (Talouspulssi 2026):
– uskalla investoida nyt, ei vasta nousukaudella
– kehitä skenaariotyöskentelyä ja päätöksentekoa datan avulla
– siirry menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden johtamiseen
– älä hae kasvua vain hinnankorotuksilla, vaan innovoimalla ja uudistamalla
Näiden suositusten ytimessä ei ole yksittäinen työkalu tai hanke, vaan rohkeus.
Erottautuminen ei ole kampanja vaan päätös
Olemme haastatelleet menestyvien suomalaisyritysten johtoa tulevaa kirjaamme varten, ja näissä keskusteluissa toistuu yksi viesti ylitse muiden: erottautuminen ei synny markkinointikikasta, vaan valinnoista.
Alustavien havaintojen perusteella menestyvät yritykset tekevät kolme asiaa toisin – ja useimmat eivät tee niitä vieläkään:
1. Fokus ja rajaukset
Menestyvät yritykset uskaltavat valita, mitä ne eivät tee – ja kestävät sen seuraukset.
2. Selkeä rooli asiakkaan liiketoiminnassa
Ne määrittelevät tarkasti, missä kohtaa asiakkaan arvoketjua ne tuottavat arvoa, ja rakentavat koko tekemisensä sen ympärille.
3. Syvä asiakasymmärrys, joka ohjaa ratkaisuja
Asiakasymmärrys näkyy tuotteissa, palveluissa ja päätöksissä – ei pelkästään kauniissa kalvoissa.
Näissä ei ole mitään erityisen radikaalia – mutta ne vaativat johdonmukaisuutta ja rohkeutta tehdä myös epämukavia päätöksiä. Sekä jatkuvaa kehittämistä.
Nyt ei tarvita “aika hyvää”
Suomalaisessa yrityskentässä on pitkään pärjätty varovaisuudella. Nyt se ei enää riitä. Kun kysyntä on niukkaa ja kilpailu kovaa, aika hyvä ei enää erotu, eikä kanna kasvua. Juuri nyt Suomi ei tarvitse lisää varovaisuutta, vaan yrityksiä, jotka uskaltavat päättää mihin ne keskittyvät ja millä ehdoilla ne kilpailevat. Tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Sanna Halttunen-Välimaa ja Katri Tanni keräävät parhaillaan laajaa aineistoa suomalaisesta yrityskentästä kyselyllä “Erottautuminen suomalaisyrityksissä” osana kirjahanketta.
Kyselyyn vastaaminen vie 5–7 minuuttia, vastaukset käsitellään anonyymisti ja tuloksia hyödynnetään tutkimuksellisessa ja kirjallisessa tarkoituksessa.
Jos olet osa yrityksen johtoa tai vastaat kehittämisestä, näkemyksesi on tärkeä. Vastanneiden kesken Halttunen-Välimaa ja Tanni arpovat viisi julkaistavaa kirjaa.
👉 Vastaa kyselyyn 17.4.2026 mennessä: https://forms.gle/d4vFR4T4QSF44waV7
Kirjoittajat: Sanna Halttunen-Välimaa ja Katri Tanni