Sote-uudistuksen riskinä tehottomuus ja lisäkustannukset veronmaksajille

Kuvassa Miro Laaksonen

Tuleva sote-uudistus ei luo yrityksille ja kolmannelle sektorille aitoja kannustimia tarjota palveluita. Lisäksi suunniteltu maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta, joka on jo nyt Suomessa OECD-maiden korkeimpia.

Julkisia varoja tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja niillä pitäisi tuottaa mahdollisimman suurta lisäarvoa veronmaksajille. Sote-palvelujen kustannusten tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä, jotta niitä pystytään vertailemaan. Myös tällaiset kannusteet puuttuvat tulevasta sote-mallista kokonaan.

Hallituksen sote-esitys luo pahimmillaan amerikkalaistyyppisen terveydenhoitojärjestelmän, jossa töissä olevat saavat palvelut työterveyden kautta tai yksityisillä sairaskuluvakuutuksilla. Muut asiakasryhmät saisivat palveluita todennäköisesti jatkossa heikommin.

Hyvinvointipalveluita suunniteltaessa keskiöön tuleekin nostaa ideologian ja organisaation sijaan asiakas eli palveluiden käyttäjä. Tällöin keskeisessä asemassa on asiakkaan valinnanvapaus.

Omakustanteisesti ostettujen palvelujen rinnalla olisi jo nykylainsäädännön puitteissa mahdollista laajemmin hyödyntää palveluseteliä ja turvata sillä asiakkaan valinnanvapaus. Palveluseteleiden käytön lisäisi myös alueen yrittäjyyttä ja parantaisi palvelujen valikoimaa sekä lyhentäisi hoitojonoja.

Tuottavuus ja tehokkuus eivät kasva myöskään tilanteessa, jossa sote-palveluita tuotetaan julkisena monopolina ja näitä julkisia palveluita suojellaan lisäksi perusteettomasti kilpailulta. Kolmatta sektoria ja yrityksiä ei tule uudistuksessa unohtaa. Laaja yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on välttämätön uudistuksen onnistumiseksi sekä tehokkaan, hyvän ja tasalaatuisen hoidon järjestämiseksi kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Suomessa on lähes 19 000 sote-alan yritystä, joita tarvitaan jatkossakin palveluiden tuottamiseen.

Sote-uudistuksessa tulisikin nyt suunnitellun mallin sijasta pyrkiä tuottamaan palveluja monituottajamallin kautta, jossa julkisen sektorin rinnalle otetaan yksityinen ja kolmas sektori vahvasti mukaan tuottamaan palveluja. Näin asiakkaalle annetaan aito mahdollisuus valita itselleen parhaiten sopiva palveluntuottaja.

Tutustu tarkemmin keskuskauppakamarin julkaisemaan Tuottavuutta parantava SOTE:
https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/06/Keskuskauppakamarin-sote-linjaus.pdf