Tapahtuma-alalta on evätty toimintaedellytykset jo 14 kuukauden ajan eikä tietoa tulevasta ole. Tapahtumia ei edelleenkään päästä järjestämään, vaikka jo lähes 50 prosenttia suomalaisista on rokotettu. Yhden elinkeinon estäminen koettelee paitsi alaa, myös yleistä oikeustajua. Kesän lisäksi myös tapahtumasyksy tulee näyttämään hyvin synkältä, mikäli toimijoille ei anneta edes arviota siitä, milloin tapahtumia pääsee taas järjestämään. Tuloksellisen liiketoiminnan harjoittaminen alkaa olla jo hyvin vaikeaa.
Helsingin Sanomien keskiviikkoisen artikkelin mukaan hallitus olisi päässyt sopimukseen kunnille ja aveille annettavista tapahtumia koskevista suosituksista. Leviämisvaiheessa olevien alueiden sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien yleisömäärät ovat ilmeisesti olleet suurin kiistelyn kohde, vaikka juuri näillä alueilla tietoa toimintaedellytysten jatkumisesta tarvitaan akuutimmin kuin missään. Suosituksen mukaan leviämisalueilla yleisö- ja yksityistilaisuuksissa saisi kokoontua sisätiloissa korkeintaan kymmenen henkilöä ja ulkotiloissa korkeintaan 50.
Tuntuu uskomattomalta, että mitään laskelmia ja vaihtoehtoisia tartuntalukuihin perustuva toimintasuunnitelmia ei ole laadittu etukäteen. Tilanne sai absurdeja sävyjä viimeistään siinä vaiheessa, kun hallituksen ministerit ryhtyivät tivaamaan tilaisuuksia auki Twitterissä. Vastuuta vieritetään, syyllisiä haetaan ja keskusteluyhteys tuntuu puuttuvan. Modernissa maailmassa ylhäältä käsin, viime hetkellä annetut määräykset tuntuvat kummallisilta ja kohtuuttomilta.
Tukimallit ja kompensaatiot eivät edelleenkään vastaa moninaisen alan tarpeita
Moni tapahtuma-alan toimija sinnittelee henkitoreissaan. ”Olemme tapahtuma-alalla joutuneet liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta vaaralliseen välitilaan, joka pitäisi nopeasti korjata. Mikäli epätasa-arvoistavia rajoituksia ei poisteta, se voi pahimmassa tapauksessa kaataa koko messutoimialan Suomessa”, toteaa Turun Messukeskuksen toimitusjohtaja Marja Pekkanen.
Alaa on toki tuettu, mutta esimerkiksi kustannustuki ei ole aivan ongelmaton tukimuoto. Tapahtumatakuukaan ei tee autuaaksi, jos yrityksen kassa on valmiiksi tyhjä eikä tapahtumaa ole ylipäätään enää varaa lähteä järjestämään.
Tapahtuma-alan ihmisillä on hätä, mutta inhimillisen kärsimyksen lisäksi kerrannaisvaikutukset ovat suuria. Esimerkiksi messujen talousvaikutus messupaikkakunnille oli vuonna 2019 Suomessa 553 M€ ja työllisyysvaikutus 7350 henkilötyövuotta. Messutoiminnan raju väheneminen näkyy muun muassa kahviloissa ja ravintoloissa, hotelli- ja majoituspalveluissa, kestokulutustavarakaupassa ja juna- ja bussilipuissa. (Taloustutkimus 3/2021)
Turvallisten tapahtumien järjestämiseen mallia muualta Euroopasta
Poliitikoilta kaivataan nyt oikeudenmukaisemman kohtelun lisäksi ennustettavuutta ja selkeää exit-suunnitelmaa. Hyviä malliesimerkkejä turvallisten tapahtumien järjestämiseen löytyy rajojen ulkopuolelta. Euroopan ensimmäinen iso, koronaturvallisuutta testannut tapahtuma järjestettiin Barcelonassa jo maaliskuussa: 5 000 ihmistä osallistui konserttiin, jonka jäljiltä todettiin kuusi tartuntaa. Muualla on hyödynnetty myös muun muassa seurantalaitteiden keräämää dataa ja etukäteistestaamista sekä tutkittu tapahtumaosallistujien käyttäytymistä.
Myös meillä kotisuomessa on kokemusta terveysturvallisten tapahtumien järjestämisestä jo viime syksyltä, jonka jälkeen keinovalikoima on entisestään laajentunut. Esimerkiksi Helsingissä Messukeskus suunnittelee koronakoirien hyödyntämistä taudinkantajien tunnistamisessa.
Nyt kaivataan enää selkeitä pelisääntöjä ja ennustettavuutta.