Kevätjuhlat, monelle nuorelle odotettu kesäloman alku, monelle odotettu ajanjakso kesätöissä. Muutaman taaksejääneen koronavoittoisen vuoden jälkeen kesätöitä kerrotaan olevan tarjolla enemmän kuin pitkään aikaan, ja siten myös työpaikoilla kohdattavia nuoria tulee olemaan paljon. On monenlaisia ensikertalaisia. On niitä, joilla kyseessä on ihan ensimmäinen työpaikka ja niitä, joilla kyseessä on ensimmäinen oman alan työpaikka. Yhtä kaikki, tärkeitä työelämäkokemuksia ihan jokaiselle nuorelle.
Sen lisäksi, että kesätyö tarjoaa kokemuksen itse hankitusta palkasta ja merkinnän CV:hen, on sillä myös muita merkityksiä. Nuori oppii, mitä on työnteko, miten kantaa vastuuta omista tehtävistään, minkälaisia pelisääntöjä työpaikalla on, miten kohdellaan kollegaa, miten johtaja tai esihenkilö käyttäytyy alaisiaan kohtaan ja mitä on perehdyttäminen. Hän oppii sekä tehtävästä että toimialasta. Näiden kokemusten pohjalta nuori tekee päätelmiä siitä, onko kyseinen toimiala, yritys ja sen tarjoamat tehtävät sellaisia, joissa hän näkisi itsensä tulevaisuudessa. Väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kiristyessä yhä useammat alat kilpailevat näistä yhä harvalukuisemmista nuorista. Sillä, minkälaisia kokemuksia me tänäkin kesänä työelämästä tarjoamme, vaikutetaan siihen, onko meidän mahdollista nähdä heitä yrityksessä jatkossa. Ja näihin kokemuksiin me olemme ihan jokainen kesätyöntekijöiden kanssa tekemisissä oleva vaikuttamassa, niin asiakkaana, kollegana kuin esihenkilönäkin.
Tämän päivän opetussuunnitelmat pyrkivät tekemään linkityksiä koulun ja työelämän sekä yrittäjyyden välillä. On TET-jaksoa, Yrityskylää ja opinto-ohjausta, joissa luodaan käsityksiä erilaisista uramahdollisuuksista ja niihin tähtäävistä koulutuspoluista. Tavoitteena on tarjota nuorille monipuolisia käsityksiä työelämän mahdollisuuksista sekä tasata kotitaustan eroja. Tästä huolimatta nuoret astelevat työelämään varsin erilaisilla valmiuksilla, itsetunnolla ja tulevaisuuden suunnitelmilla.
Koulun ja kesätyökokemuksen lisäksi vaikutusta on sillä, minkälaista diskurssia työelämästä tarjotaan. Talous ja nuoret TATin teettämän Nuorten tulevaisuusraportin (2022) mukaan nuorten kokema epävarmuus työelämää kohtaan on ollut kasvussa. Jopa 32 % nuorista pelkää työelämän olevan liian raskasta. On tärkeää, että työelämän ulkopuolellakin, siinä ihan tavallisessa arjessa työelämästä puhutaan positiivisesti. Ja myös medialla on tässä oma roolinsa. Viimeaikaiset uutisoinnit eri alojen työtaisteluista tuskin ruuhkauttavat hakijatilastoja tulevina vuosina aloilla, joilla jo nyt kipuillaan osaajapulan kanssa, päinvastoin. Näillä toimialoilla on entistä suurempi työ kertoa, että meillä on itse asiassa ihan hyvä olla.
Kun nyt ensimmäinen nuori avaa innoissaan yrityksenne oven uutena kesätyöntekijänä, olkaa valmiina ja rakentakaa hänen kanssaan innostava ja myönteinen työelämäkokemus. Kohdatkaa hänet kunnioittavasti ja kannustavasti, perehdyttäkää huolella, tarjotkaa riittävän monipuolisia ja vastuullisia tehtäviä sekä tukea ja apua tarvittaessa, ottakaa mukaan lounaalle tai kutsukaa kahvitauolle, rakentakaa positiivista yrityskuvaa. Nuoret myös kaipaavat ja arvostavat työyhteisöä, joten on tärkeää, että etätöiden ja kotikonttoreiden sijaan vakityöntekijät ovat kohdattavissa työpaikalla.
Kun väki vähenee, pidot paranevat – sanotaan. Väestön ikääntyessä tämän päivän nuorilla tulee olemaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia valita työpaikka. Vaikuttakaa osaltanne siihen, että nuori valitsee juuri teidät, kun hän tekee uravalintojaan. Tarvitsemme nuoret mukaan tulevaisuuden työelämään.
Satu Lindén
edunvalvontapäällikkö
Turun kauppakamari