Ukraina-Suomi-Ukraina

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa oli järisyttävä tapahtuma, jonka kaikkia seurauksia emme tule tietämään vuosiin. Kriisille ei näy loppua.

Ukrainan 45 miljoonasta asukkaasta vähintään viisi miljoonaa on pakolaisena lähimaissa. Varsinais-Suomeen on saapunut noin 5000 ukrainalaispakolaista.

Miten tulijat eroavat aiemmista maahanmuuttajista? Ukrainasta Suomeen saapuneista 40 % on lapsia ja aikuisista 85 % naisia. Suomessa oli entuudestaan verrattain paljon ukrainalaisia, joten monella tulijalla on valmiina jonkinlainen tukiverkosto. Tähän viittaa sekin, että 70 % tulijoista asuu yksityismajoituksessa.

Valmiit verkostot ovat tärkeitä myös työllistymisen kannalta, ja suurin osa tulijoista on kiinnostunut nopeasta työpaikan löytymisestä. Koska monella on mukanaan lapsia, vaatii työllistyminen myös päivähoidon tai koulupaikan järjestymistä. Kunnat ovatkin avainasemassa tilanteen hoidossa.

Työpaikkoja Varsinais-Suomesta todennäköisesti löytyy hyvin, sillä työvoimasta on usealla alalla pulaa. Haasteena on tilanteen ennakoimattomuus: suurin osa ukrainalaisista haluaa palata kotimaahansa heti, kun tilanne sen sallii. Rauha tai rauhanomainen tilanne saattaa syntyä yhtä nopeasti ja yllättävästi kuin sota.

Ajankohta on kohtalaisen hyvä: kausityövoimaa tarvitaan kesällä ja sen tarve jatkuu monella alalla pitkälle syksyyn. Monet näistä töistä eivät vaadi aiempaa osaamista tai edes kielitaitoa. Toisaalta Ukrainasta saapuvista monella on todennäköisesti myös valmiuksia ottaa vastaan työtä, joka vaatii kielitaitoa tai muuta koulutusta. Osa tietotyöläisistä pystyy kotimaahan paluun jälkeenkin työskentelemään etäyhteyksien avulla Suomeen.

Liikenne Suomen ja Ukrainan välillä ei ole ollut pelkästään Suomen suuntaan – moni Suomessa työskennellyt ukrainalainen on palannut kotimaahansa sodan sytyttyä. Jossain vaiheessa – toivottavasti pian – alkaa jälleenrakennus, ja muuttoliike on kohti Ukrainaan, kun tilanne sen sallii. Siinä vaiheessa Ukraina tarvitsee jälleenrakentajansa.

Kategoriat:blogi