Jokainen meistä on joskus käynyt jossain tapahtumassa. Suurin osa meistä käy tapahtumissa vuosittain. Monelle tapahtumat ovat osa arkea kuukausi- tai viikkotasollakin. Minulle urheilutapahtumat, ja vielä tarkemmin yleisurheilutapahtumat, ovat olleet se juttu 11-vuotiaasta lähtien. Ensimmäisen kerran pääsin seuraamaan yleisurheilua livenä Paavo Nurmen kisoissa 2002. Kansainvälisen suurtapahtuman tunnelmaa pääsin aistimaan vuoden 2005 Helsingin MM-kisoissa.
Lapsena osallistuin urheilutapahtumiin sekä katsojana että kilpajuoksijana. Kun opiskelin Turun kauppakorkeakoulussa, päädyin kirjoittamaan kandia urheilutapahtumista. Kandisyksynä vuonna 2013 tuppauduin mukaan harjoittelijaksi tekemään Paavo Nurmi Gamesia.
Ensimmäisen vuoden aikana tuntui mahdottomalta hahmottaa tuhansista yksityiskohdista muodostuvaa kokonaisuutta ja eri ihmisten rooleja tapahtumassa. Tapahtumaviikolla tuttu Paavo Nurmen stadion muuttui ihan eri paikaksi ja joka suunnassa pyöri eri firmojen asuissa ihmisiä vetämässä kaapeleita, asentamassa ruutuja ja kaiuttimia sekä pystyttämässä ravintolaa ja myyntipisteitä. Kisapäivänä hommiin astui 600 vapaaehtoista, joista jokaisella oli oma ennalta ohjeistettu toimenkuvansa.
Tapahtumien taustalla tehtävä työ on parhaimmillaan katsojille näkymätöntä. Kun järjestelyt pelaavat, on lukuisien ammattilaisten työ huomaamatonta – jopa näkymätöntä. Vaikka olin koko nuoruuteni käynyt urheilutapahtumissa, en koskaan osannut edes haaveilla työstä tapahtumien parissa. En tiedostanut tapahtumateollisuuden olemassaoloa, saati mahdollisuutta työllistyä siinä, ennen kuin jo siellä töissä. Yhtäkkiä olinkin unelma-ammatissani.
Jokainen suomalainen käy joskus tai säännöllisesti jossain tapahtumassa – on se sitten konsertti, festari, yritystapahtuma, seminaari, pallopeli, juoksutapahtuma tai vaikka joulurauhan julistus. Tapahtumateollisuus on tämänkaltaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvää ammattimaista elinkeinotoimintaa, josta syntyy liikevaihtoa. Tapahtumateollisuus elää ihmisten kohtaamisesta ja elämysten tuottamisesta.
Tapahtumateollisuudessa on arvioitu toimivan noin 3200 yritystä valtakunnallisesti. Toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa, ja se työllistää lähes 200 000 ihmistä. Lisäksi tapahtumateollisuudella on merkittäviä välillisiä taloudellisia vaikutuksia ainakin majoitus-, ravitsemis-, liikennöinti-, ja vähittäiskaupan aloille. (Toimialatutkimus 2020, Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu & Tapahtumateollisuus Ry.)
Tapahtumateollisuus on yhä monelle yhtä näkymätöntä kuin se oli itsellenikin. Esimerkiksi virallinen toimialaluokitus ei tunnista tapahtumateollisuutta omaksi toimialakseen. Korona-aika on tuonut tapahtumien tekijät valitettavalla tavalla näkyville. Tapahtumia on peruttu ja tapahtumiin liittyvä elinkeinotoiminta on ollut vahvasti rajoitettua tai kiellettyä yhtämittaisesti maaliskuusta 2020 alkaen. Tuleva kesä on kuitenkin portti valoisampiin aikoihin, joissa jokaisella meistä on mahdollisuus katsella tapahtuma-alaa uusin silmin. Kesäpäivä festareilla tai urheilutapahtumassa ystävien kanssa tuntuu varmasti vielä aiempaakin erityisemmältä. Niin myös meistä tekijöistä.
Veera Sahlberg. kuvaaja Katri Haavisto
Veera Sahlberg
Operatiivinen johtaja
Paavo Nurmi Games
(Kirjoitus on ilmestynyt Turun kauppakamarin lehdessä 2/2021