Varsinais-Suomen näkökulmasta valtion budjettiesityksessä vielä työnsarkaa

Satu Linden

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen valmistelu on käynnistynyt ja budjettiehdotus julkaistu. Viime vuosien budjetteja ovat muokanneet toimet koronapandemian hillitsemiksi.

Ensi vuoden talousarviota valmistellaan Ukrainan sodan luomien epävarmuuksien varjossa. Varmasti sodan seurauksena budjettiehdotuksessa ovat mukana panostukset turvallisuuteen, puolustukseen ja rajavalvontaan.

Viime viikolla esitelty budjettiehdotus on loppusummaltaan 79,5 miljardia euroa, eli noin 6,3 miljardia alijäämäinen. Suomen velkaantumista esitelty ehdotus ei siis katkaise, vaan urakka siirtyy seuraavalle hallitukselle. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. 

Viimeaikojen talousuutisointia ovat leimanneet kiristyvä inflaatio, nousevat hinnat ja korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus. Nämä vaikuttavat niin yritysten toimiin kuin kotitalouksien ostovoimaankin. Talouden kasvunäkymät ovatkin heikentyneet kevään jälkeen, ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa on horjunut. Sen on raportoitu olevan heikompi kuin koskaan mittaushistoriansa aikana.

Valtion budjetin valmistelu tapahtuu siis epävarmuuden ja useiden ristipaineiden keskellä. Miltä budjettiehdotus näyttää Varsinais-Suomen näkökulmasta?

Saaristomeren heikko tilanne on noussut valtakunnalliseksi huolenaiheeksi. Tuoreimpana muistutuksena Saaristomeren surkeasta tilasta oli Unikeon päivän juhlallisuudet estänyt valtoimenaan Naantalin edustalla kukkinut sinilevä. Budjettiehdotuksessa mm. Saaristomeri-ohjelman toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin osoitettiin 3,2 miljoonaa euroa. Hyvä alku, mutta ainutlaatuisen Saaristomeren tilanteen korjaaminen vaatii pitkäaikaista sitoutumista, toistuvaa riviä budjetissa ja pikaisia korjaavia toimenpiteitä.

Ukrainan sodan seurauksena yhä tärkeämpää on, että Suomi sidotaan toimivin liikenneyhteyksin entistä tiiviimmin länteen. Tätä taustaa vasten Turun alueellinen merkitys korostuu. E18 Turun kehätien parantamiseksi välillä Raisio-Naantali on varattu väylähankkeiden suunnittelussa 4,2 miljoonaa euroa. Rahoitusta Raision keskustan osuudelle ei budjettiesityksestä löydy. Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä ja osa Euroopan laajuisen TEN-T tieverkon ydinkäytävää. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n vaatimaa laatutasoa vastaaviksi vuoteen 2030 mennessä. Alueen edunvalvontatyössä ja rahoituksessa on tärkeä huomioida sekä Naantali-Raisio-väli että Raision keskusta.

Hiljattain uutisoitiin, että kustannusten kasvun seurauksena teiden päällystystavoitteista tullaan tänä vuonna jäämään varsinaissuomalaisilla maanteillä ainakin sata kilometriä. Valitettavasti ensi vuoden talousarvioesitys ei lupaile tieverkon päällystämisen kannalta hyvää, vaan perusväylänpitoon merkitty määräraha on vähenemässä 13 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Alhaiset määrärahat tarkoittavat, että teiden kunto heikkenee edelleen. Tämä on valtakunnallinen huolenaihe, mutta koskee muun maan tavoin myös Varsinais-Suomea.

Turun Tunnin junakaan ei vielä budjettiehdotuksessa etene raiteillaan. Valtiovarainministeri Saarikon mukaan Tunnin junan isot ratkaisut ja investoinnit ovat seuraavan hallitusohjelman asioita. Nyt jos koskaan olisi tämä Suomen huoltovarmuudenkin kannalta merkittävä yhteys saatava liikahtamaan eteenpäin. Siinä, missä Tunnin juna ei esiinny budjettiluonnoksessa, lupailee se Turun raitiotielle 1,5 miljoonaa euroa.

Työvoimapula on jo valtakunnallinen huolenaihe. Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä 50,7 prosenttia kertoi kesäkuussa ongelmista työvoiman saatavuudessa. Voisivatko sotaa paenneet ukrainalaiset olla yksi keino muiden joukossa työvoimapulan helpottamiseen? Ukrainalaisten sotaa paenneiden auttamiseen ja kotouttamiseen esitetään budjettiehdotuksessa noin 780 miljoonaa euroa. Työllä tiedetään olevan merkittävä positiivinen vaikutus kotoutumiseen, ja tärkeä olisi pystyä tarjoamaan sotaa paenneille kausitöitä pysyvämpiä ratkaisuja. Ja useat toimialat kaipaavat kipeästi työntekijöitä.

Turkuun perustetun Kansallisen lääkekehityskeskuksen rahoitukseen budjettiesitys ei ottanut kantaa. Yllättäen on käynyt ilmi, että keskukselle aiemmin korvamerkityistä 11 miljoonasta eurosta valtaosa on käytetty muihin tarkoituksiin. Lääkekehityskeskus on Turulle merkittävä hanke ja tukee kaupungin asemaa suomalaisen lääkekehityksen johtavana alueena, vaikkakin keskus palvelee koko maata, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita sekä alan yrityksiä. Sittemmin ministerit ovat luvanneet palata keskuksen rahoitukseen ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.

Varsinais-Suomen näkökulmasta elo-syyskuun vaihteen budjettiriiheen jää siis vielä toiveita täytettäväksi, mutta me Turun kauppakamarissa uskomme, että alueemme ministerit pitävät Varsinais-Suomen puolta jatkoneuvotteluissa.

Kategoriat:Talous
Satu Linden
Satu Lindén
Edunvalvontapäällikkö
041 530 3000