Euroopan keskeiset haasteet suorastaan huutavat elinkeinoelämän vahvaa osallistumista ja osallistamista. Alueen kilpailukykyä on parannettava, ja ilman yritysten ja kolmannen sektorin panosta se ei tule onnistumaan. Elinkeinoelämän järjestöt julkistivatkin yhteiset prioriteettinsa Euroopan Unionin seuraavalle viisivuotiskaudelle, jotta yritysten rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa voidaan paremmin tunnistaa.
Vihreä siirtymä luo kasvua ja vientiä
Euroopan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain menestyvien yritysten avulla. Varsinais-Suomessakin on useita yrityksiä, joiden menestys perustuu nimenomaan edelläkävijyyteen kestävää kehitystä tukevissa teknologioissa ja ratkaisuissa. Vihreä kasvu onkin yksi keskeisiä Euroopan kasvun ajureita seuraavalla viisivuotiskaudella. Menestyminen tässä kisassa edellyttää jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen ja TKI-toimintaan niin Euroopassa kuin Suomessakin.
Kauppakamareiden tuoreimman vientijohtajakyselyn mukaan kolmannes vientiyrityksistä arvioi, että kasvua löytyy nimenomaan puhtaasta siirtymästä. Suomi on korkean teknologiaosaamisen maa, ja vientiyritykset tunnistavat sen potentiaalin, jonka puhdas siirtymä ja siihen liittyvät velvoitteet luovat. Suomalaiset yritykset näkevät tässä selkeän kilpailuedun.
Euroopan vetovoimaa lisättävä
Euroopan on oltava vetovoimainen ja houkutteleva ympäristö erityisesti vihreää siirtymää tukeville investoinneille. Tämä edellyttää – myös Suomessa – ennakoitavaa toimintaympäristöä, sujuvaa ja nopeaa hankkeiden luvitusta sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Tarvitsemme puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa ja toimivia rahoitusmarkkinoita ollaksemme houkutteleva investointien kohde. Kilpailu investoinneista on kovaa, kuten olemme tänä keväänäkin saaneet nähdä. Meidän on pidettävä puolemme Eurooppana, Suomena ja Varsinais-Suomena tässä kisassa.
Unionin suuri haaste on sääntelyn pitäminen tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Raportointivelvollisuuksia on tarkasteltava kriittisesti, ja tarpeettomia velvoitteita tulee poistaa. Sääntelyä tulee myös arvioida suhteessa keskeisiin kilpailijoihin siten, että sillä tuetaan Euroopan kilpailukykyä eikä murenneta sitä. Yritysten tulee saada keskittyä työpaikkojen luomiseen ja investointeihin, ei tarpeettomaan raportointiin ja kumulatiivisesti kasvavaan sääntelytaakkaan.
Sääntelyn lisäksi jäsenvaltioiden välinen valtiontukikilpailu on herättänyt yrityksissä huolta viime aikoina. Suomi on pieni maa, eikä pärjää tässä kisassa suuremmilleen. Pahimmillaan valtion tuilla kilpailu murentaa sisämarkkinoiden toimintaa, vaikka sitä pitäisi nyt nimenomaisesti kehittää EU:n globaalin kilpailukyyn vahvistamiseksi. Tämä huoli nousi esiin myös kauppakamareiden tuoreessa vientijohtajakyselyssä, jossa neljäsosan vastaajia mukaan vientinäkymiä heikentävät EU:n sisämarkkinoilla lisääntyneet valtiontuet.
Geopoliittinen tilanne korostaa Pohjoisen Euroopan merkitystä
Euroopan geopoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti. Suomen asema Euroopassa ja nykyisin Natossa on hyvin erilainen kuin viisi vuotta sitten. EU:n päätöksillä tulee edistää pohjoisen Euroopan kansainvälistä saavutettavuutta ja huoltovarmuutta. Kilpailukykyinen logistiikka edesauttaa myös Suomen kansainvälistä kauppaa samalla kun se tukee yhteiskuntamme toiminta- ja huoltovarmuutta.
