Yritykset ovat ennakoinnin mestareita, koska niillä ei ole vaihtoehtoja. Korona-aikana elinkeinoelämä on joutunut olemaan liikkeissään entistäkin vikkelämpi: ”Pandemia muutti suunnittelua merkittävästi –suunnitteleminen pitkälle tuntuu tällä hetkellä typerältä, kun tulevaisuus on niin epävarma ja muuttuva”, toteaa yksi Turun kauppakamarin perinteisen Varsinais-Suomen kilpailukyky -kyselyn vastaajista.
Kysely toteutettiin kesäkuussa ja siihen vastasi 135 varsinaissuomalaista yritysjohtajaa. Keskityn tässä kyselyn yritysten ennakointikykyä ja -halua keskittyviin kysymyksiin. Kysyimme, miten pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa ennakointia yritykset tekevät eri asioihin liittyen, ja miten yritykset investoivat tulevaisuuden osaamiseen kehittämiseen nyt ja 1-3 vuoden aikajänteellä.
Tutkimuksen perusteella suurin osa yrityksistä on keskitien kulkijoita: kun vaihtoehdot ennakointityön horisontiksi ovat yli 5 vuotta, 3-5 vuotta, 1-3 vuotta ja ei lainkaan, suosituin vastaus kaikissa kysymyksissä on 1-3 vuotta. Yllätykseksi nousee korkea valmius yrityskauppoihin sopivan osaamisen hankkimiseksi.
Omaa toimialaa katsotaan pitkälle tulevaan
Kuten tekstin alun sitaatti kertoo, lyhimmällä aikahorisontilla yritykset ennakoivat osaamistarvettaan (14,2 % alle vuoden päähän) sekä omien tuotteiden/palveluiden muutostarpeita (13,4 % alle vuoden päähän). Nämä kulkevat käsi kädessä: jos myytävää tuotetta tai palvelua pitää muuttaa, niin valmistamiseen usein tarvitaan uudenlaista osaamista.
Pisimmälle tulevaisuuteen yritykset arvioivat oman toimialan muutosta (19,4 % yli 5v päähän) ja yrityksen oman toimintaympäristö muutosta (18,7 % yli 5v päähän). Nämäkin vastaukset kulkevat käsi kädessä ja ovat osin päällekkäisiä: esimerkiksi inflaatio vaikuttaa sekä toimialaan kilpailutilanteen että yleisemmin toimintaympäristöön.
Kuten mainittua, suurin osa yrityksistä on keskitien kulkijoita. Ilahduttavaa on nähdä, että 51,5 % yrityksistä arvioi tulevaa osaamistarvettaan 1-3 vuoden päähän, ja 32,1 % vielä tätäkin pidemmälle – yritystoiminta on terveellä pohjalla, kun uutta osaamista ei tarvitse hankkia vailla suunnitelmallisuutta ja vasta, kun tarve on akuutti.
Viidesosa valmis yrityskauppoihin
Miten yritykset saavat uutta osaamista? Tarjosimme tutkimuksessamme seuraavat vaihtoehdot, jotka tässä lueteltu nykytilanteen tilanteen mukaan suosituimmasta alkaen: 1) kouluttamalla omaa henkilöstöä, 2) tarjoamalla työssäoppimismahdollisuuksia, 3) yhteistyöllä muiden yritysten kanssa, 4) oppilaitosyhteistyöllä, 5) rekrytoimalla ennakoivasti, 6) konsultointipalveluja ostamalla, 7) työvoimaa vuokraamalla, 8) ulkoistamalla tai 9) yritysostoilla (sekä avoin vastaus).
Kysyimme jokaisen vaihtoehdon kohdalta nykyhetken tilanteen sekä arvion tulevaisuudesta 1-3 vuoden päähän. Suosituin vaihtoehto ei ollut yllätys, sillä se on helpoin: 95 % yrityksistä kouluttaa omaa henkilöstöään vastaushetkellä ja 96 % arvioi kouluttavansa tulevaisuudessa. Vähiten suosittu vaihtoehto puolestaan on vaikein, kallein ja aikaa vievin: 14,9 % yrityksistä harkitsee tällä hetkellä hankkivansa uutta osaamista yritysostoilla ja 20,1 arvioi harkitsevansa asiaa tulevaisuudessa. Suurehko ero nykyhetken ja tulevaisuuden välillä selittynee talouden epävarmuuksilla: Ukrainan sota, pandemian kyteminen ja inflaatio tuovat poikkeuksellisen paljon kysymysmerkkejä tulevaisuuden ylle.
Mutta se, että peräti viidesosa yrityksistä harkitsee uuden osaamisen hankkimista yritysostoilla, on jopa yllättävän korkea luku – ja erinomaisen hyvä asia kaikkien suomalaisten kannalta: yritykset kasvavat, ja samalla vanhat omistajat saavat pääomaa uuden liiketoiminnan perustamiseen.
Suurin ero nykyhetken ja tulevien suunnitelmien kanssa on muiden yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä: 63,4 % tekee yhteistyötä vastaushetkellä, 75,4 % suunnittelee yhteistyötä tulevaisuudessa.
Jatkossa vähemmän halutaan tehdä asiaa, jotka ehkä koetaan yrityksen oman toiminnan kannalta väliaikaisratkaisuksi: työvoimaa vuokraa nyt 37,3 % yrityksistä, tulevaisuudessa vain 32,8 %.
Turun kauppakamari on mukana Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian työssä
Olli Hakala
