Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lukujen valossa kiihdyttänyt vihreää siirtymää selvästi ja taka-askel jäi pelättyä lyhemmäksi. Jo yli vuoden jatkuneen sodan käynnistämä energiakriisi on muodostumassa historialliseksi käännekohdaksi fossiilisista polttoaineista irtautumisessa.
Puhtaan energian investoinnit nousivat maailmanlaajuisesti uusiin ennätyksiin ja olivat ensimmäistä kertaa yhtä suuret kuin fossiilienergian investoinnit.
Kivihiilen käyttö Euroopassa kasvoi, mutta lisäys jäi silti vähäiseksi. Maakaasun käytön vähenemisen, yleisen energiansäästön ja lisääntyvän tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta vuoden 2022 päästöt EU:ssa jopa laskivat hieman. Kaikkiaan päästötön energia kattoi yli puolet EU:n sähköntuotannosta, vaikka ydin- ja vesivoiman tuotanto oli alamaissa Ranskan ydinvoimalaitosten huoltokatkojen ja kuivan kesän vuoksi.
Poliittisesti vauhtia on lisännyt se, että fossiilisista polttoaineista irtautumisesta on tullut ilmaston lisäksi turvallisuus- ja talouspoliittinen kysymys. Euroopassa kyse on Venäjän eristämisestä ja huoltovarmuudesta. Yhdysvalloissa puhdas energia on osa Bidenin hallinnon inflaationtorjuntaa. Puolet maailman puhtaan energian investoinneista tehtiin Kiinassa.
Suomi on kyennyt irtautumaan venäläisen energian tuonnista jopa hätkähdyttävän hyvin. Ennen sotaa lähes kolmannes Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli Venäjän tuontia. Sähköä tuotiin ydinvoimalan verran, ja kaikki maakaasu tuli Venäjältä. Nyt energiatuonti Venäjältä on käytännössä katkennut ja vaje paikattu uusilla tuontikanavilla, tuulivoiman lisäyksellä ja Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden avulla.
Energiansäästö on ollut merkittävässä roolissa myös Suomessa. Sähkönkulutus oli talvella parhaimmillaan kymmenesosan alemmalla tasolla edellisiin vuosiin nähden. Energiansäästön avulla piikkikulutustunneilla pystyttiin välttämään kiertävät sähkökatkot, vaikka Venäjän tuonnin puuttuminen ja Olkiluoto 3:n viivästyminen haastoivat sähkön riittävyyttä. Myös maakaasun käyttö väheni Suomessa lähes 60 prosenttia, EU-maista selvästi eniten.
Eurooppa kokonaisuutena on selvinnyt energiakriisistä kuluvana talvena odotettua paremmin lauhan talven, täysien kaasuvarastojen ja energiansäästön ansiosta. Keski-Euroopassa energiaintensiivinen teollisuus on kuitenkin kärsinyt kovista sähkön ja maakaasun hinnoista. Euroopassa kriisi ei ole vielä ohi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut, että talvi 2023–2024 voi olla edellistä vaikeampi, koska Kiinan koronasulkujen purku lisää LNG:n kysyntää eikä varastoja voida täyttää enää venäläisellä kaasulla.
Toiselle vuodelle jatkuva sota muistuttaa, että Venäjän halpa kaasu ei ole palaamassa Euroopan energiapalettiin, vaan irtautumisesta tulee pysyvä. Suomi pärjää yhä paremmin lisääntyvän tuuli- ja ydinsähkön ansiosta, mutta kokonaisuutena Eurooppa kipuilee vielä pitkään takavuosia selvästi kalliimman kaasun vuoksi. Jatkuva energiansäästö ja puhtaan energian investointien kiihdyttäminen entisestään on Euroopalle energiasodan voittava strategia.
Kirjoitus on alun perin julkaistu vuosikirjassa 2023.
Teppo Säkkinen
elinkeino- ja ilmastoasiantuntija
Keskuskauppakamari