Yritysten edellytys menestyvään liiketoimintaan ja kasvuun horjahtelee yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, ellei yrityksellä ole strategiaan integroitua vastuullisuutta. Vastuullinen liiketoiminta tänään on yrityksen turva ja kasvun mahdollistaja tulevaisuudessa. Se on myös parasta riskienhallintaa, sillä kestämättömästi toimiva yritys on vaarassa menettää pidemmällä aikavälillä paitsi rahoitusmahdollisuudet, myös työntekijänsä ja asiakkaansa.
Rahavirrat laukkaavat kestäviin sijoituskohteisiin
Euroopan Unionin historian suurin rahoitusallokointi Green Deal ohjaa rahoitusta kestäviin investointeihin. Osana tätä, EU on antanut uusia säädöksiä pörssi- ja suuryrityksiä koskevaan kestävyysraportointiin sekä rahoituspalvelusektoria koskevaan tiedonantovelvoitteeseen. Jälkimmäinen velvoittaa sijoittajia ja rahoittajia raportoimaan sijoitustuotteidensa kestävyydestä vuodesta 2023 alkaen. Välillisesti se tulee koskettamaan kaikkia ulkopuolisesta rahoituksesta nauttivia yrityksiä. Rahoittajilla on myös omia kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joita ne toteuttavat rahoittamiensa kohteiden kautta. Nämä edellyttävät yrityksiltä mitattua hiilijalanjälkitietoa ja päästövähennystavoitteita.
Hiilijalanjälkilaskenta yrityksen perustietoedellytys
Yrityksen hiilijalanjälki mittaa toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmastoon tiettynä ajanjaksona. Päästöjä aiheutuu etenkin energiankäytöstä, liikkumisesta ja logistiikasta sekä tuotteiden ja palveluiden hankinnoista. Päästöjä aiheutuu kaikenlaisesta yritystoiminnasta, mutta päästöjen laatu vaihtelee. Kansainvälisen päästölaskentastandardin GHG Protocolin mukaisesti päästöt jaotellaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) muodostuvat yrityksen omasta energiantuotannosta, fossiilisten polttoaineiden käytöstä tai tuotantoprosessista. Hiilijalanjälkilaskennan minimivaatimuksena on lisäksi yrityksen ostaman energian (scope 2) sisällyttäminen lasketaan. Kaikki muu päästöjä aiheuttava toiminta lukeutuu epäsuoriin päästöihin, jotka muodostuvat yrityksen arvoketjussa (scope 3). Nämä päästöt voivat muodostaa leijonanosan yrityksen kokonaishiilijalanjäljestä ja laskennassa tarvitaankin kaikkien yhteistyökumppaneiden panos. Todennäköisesti kaikkia tietoja ei ole heti saatavilla, mutta tärkeää on aloittaa laskenta, jotta tietotarpeet välittyvät myös arvoketjuun.
Mitä hiilijalanjälkilaskennan jälkeen?
Mitä hiilijalanjälkitiedolla sitten tehdään? Yksityisellä sektorilla on ratkaiseva rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 °C. Tavoitteen saavuttamiseksi päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Yritysten vastuullisuustyön tulisi viime kädessä pohjautua tähän tavoitteeseen. Käytännössä hiilijalanjälkilaskennan jälkeen yrityksen tulee tarkastella kriittisesti päästönsä ja asettaa olemassa olevan keinovalikoiman puitteissa täsmälliset tavoitteet päästöjen vähentämiselle. Todennäköisesti tämä työ tulee auttamaan myös liiketoimintaa kasvamaan ja menestymään, sillä asiakkaidenkin fokus on nyt vähäpäästöisissä ja ilmaston lämpenemistä hillitsevissä ratkaisuissa.
Kolumni on julkaistu Turun kauppakamarin vastuullisuusteemaisessa jäsenlehdessä 4/2022
Roosa Jokisuu-Pärnänen
Greenstep Oy / Manager, Climate & Sustainability