Sovittelumenettely riitojen ratkaisuissa
Sovittelumenettely on parhaimmillaan nopea, kustannustehokas ja kevyt vaihtoehto välimies- tai tuomioistuinmenettelylle. Monissa tapauksissa tämä olisi liiketoiminnan kannalta järkevin tapa edetä yritysten välisten riitatilanteiden ratkaisemiseksi”, kuvailee Turun kauppakamarin laki- ja talousvaliokunnan sekä välityslautakunnan puheenjohtaja Jukka Heinonen.
Sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen menettely. Käytännössä sovittelumenettelyssä edetään niin, että Turun kauppakamarin välityslautakunnan nimeämä esteetön, puolueeton ja riippumaton asiantuntija avustaa asianosaisia löytämään sovinnollisen ratkaisun riita-asiassa. Sovittelumenettelyssä sovittelijalla ei ole oikeutta tehdä riidan kohteena olevaa asiaa koskevia päätöksiä tai ratkaisuja, sillä osapuolet itse päättävät sovinnon ja sen ehtojen hyväksymisestä. Osapuolten pyytäessä sovittelija voi kuitenkin laatia sovintoesityksen osapuolten harkittavaksi. Sovittelija osaa ulkopuolisena asiantuntijana mm. arvioida, miten riita-asia todennäköisesti ratkaistaisiin, jos se etenee tuomioistuimiin.
”Valitettavan vähän sovittelumenettelyä kuitenkaan käytetään – siitä huolimatta, että sovittelu ei estä osapuolia saattamasta erimielisyyttä taikka siihen kuuluvaa tai siihen liittyvää riitakysymystä tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsiteltäväksi sovittelun aikana, jos yksikin osapuoli kokee, ettei sovittelu etene toivotulla tavalla. Tavallaan tässä ei siis menetetä mitään, mutta potentiaali säästää aikaa, rahaa ja liikesuhteita on merkittävä”, Heinonen huomauttaa.
”On hyvä muistaa, että sovittelusopimus voidaan periaatteessa tehdä milloin vain tapauskohtaisesti erikseen, taikka sitten ottamalla sovittelua koskeva lauseke osapuolten väliseen muuhun sopimukseen esimerkiksi osana riidanratkaisulauseketta.”
