Hallitusohjelma on yritysten ja kauppakamarien näkökulmasta hyvä, ellei erinomainen. Eduskuntavaaleissa haimme Suomelle muutosta, ja saimme sen.
Velkaantumista ryhdytään hillitsemään, ja työn merkitys talouden ja yhteiskunnan moottorina on nostettu toimenpiteiden kärkeen. Punaisena lankana hallitusohjelmassa kulkee investointien houkutteleminen ja kasvun mahdollistaminen. Investointien luvituksesta tavoitellaan kilpailuetua Suomelle.
Aiotut työmarkkinauudistukset ovat välttämättömiä Suomen kilpailukyvylle. Olemme vihdoin siirtymässä pohjoismaiselle linjalle työrauhalainsäädännössä. Työmarkkinoiden joustavuutta parannetaan mahdollistamalla paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä ja madaltamalla työllistämisen kynnystä eri toimenpiteillä.
Kurssi ilmasto- ja energiapolitiikassa pitää. Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto, mikä edistää vihreää siirtymää ja mahdollistaa kasvua. Investointien houkuttelemisen näkökulmasta merkittävää on, että yritysten verotus ei kiristy. Yhteisöverokanta luvataan pitää kilpailukykyisenä, eikä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta muuteta.
Syksy vaatii hallitukselta rohkeutta. Hallitusohjelman kirjauksia on ryhdyttävä toteuttamaan tehokkaasti ja määrätietoisesti. Kuten kaikki tietävät, piru piilee yksityiskohdissa ja toimeenpano ratkaisee! Hyvät linjaukset eivät saa vesittyä, kun yksityiskohtia ryhdytään hiomaan. Kauppakamareiden vaikuttamistyö tulee jatkumaan aktiivisena, kun tarjoamme hallitusohjelman toteutukseen ratkaisuja ja tietoa yritysvaikutuksista.
Hallitus tarvitsee kirittäjän. Suomen tulee tavoitella kilpailuetua muissakin asioissa kuin luvituksessa. Sen lisäksi, että yritysten toimintaympäristön on oltava kokonaisuutena ennakoitava ja kilpailukykyinen, vaativat kasvu ja menestys myös sitä, että erotumme kilpailijamaistamme positiivisesti. Miksi yrityksen kannattaa investoida juuri Suomeen? Miksi kansainvälisen osaajan tulee valita nimenomaan Suomi, vaikka muuallakin Euroopassa on paljon töitä tarjolla?
Kilpailuedun rakentaminen on omissa käsissämme. Hallitusohjelmassa on nostettu hyvin esiin keskeiset kilpailukyvyn osa-alueet: osaaminen, joustavat työmarkkinat, kilpailukykyinen verotus, toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet, ennakoitava sääntely-ympäristö ja edullinen päästötön energia.
Mitä enemmän meillä on kilpailuetua näillä sektoreilla keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna, sitä paremmin menestymme kansainvälisessä kilpailussa investoinneista ja osaajista. Tarvitsemme kilpailuetua myös kuromaan umpeen tiettyjä luonnollisia heikkouksiamme, kuten vaikkapa sijaintiamme, joka aiheuttaa korkeita logistiikkakustannuksia yrityksille.
Suomen kasvu ja menestys vaativat jatkuvaa työtä, sillä muuttuvassa maailmassa on koko ajan juostava nopeammin vain pysyäkseen paikoillaan. Kunnianhimon taso on pidettävä korkealla ja tavoiteltava maailman kärkeä.
Keskuskauppakamari
Johanna Sipola
johtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky
Teksti on aikaisemmin julkaistu pääkirjoituksena Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 3/2023