Turun Kansallisen Kirjakaupan kakkoskerroksen toimistotilaan kavutaan loistavien kattokruunujen alta. Linnankadulla sijaitseva historiallinen kiinteistö on kauppahallia vastapäätä aivan Turun ytimessä. Perheyrityksen toimitusjohtaja Paula Palmroth on keitellyt aamutuimaan kahvit. Katutasolla toimivassa liikkeessä valmistaudutaan puolestaan alkavaan päivään laatikoita purkaen ja asiakkaiden viesteihin vastaillen.
Palmroth esittelee seinällä olevat muotokuvat. Kullatuissa kehyksissä nykymenoa tarkkailevat merkkimiehet, kuten kansakoulunopettaja Pekka Kärnä, Palmrothin isoisä Yrjö Korte ja isä Eero Korte. Yrjö Korte teki pitkän elämäntyön ollen yrityksessä eri tehtävissä 60 vuoden ajan ja vielä hallituksessa 20 vuotta. Myös isä Eero oli yrityksessä 37 vuotta.
Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy on keskeinen osa Turun sivistystä ja liike-elämää. Vuonna 1899 perustettu kirjakauppa täyttää tulevana kesänä jo 127 vuotta.
”Perustamiskokouksessa oli aikoinaan opettajia ja pohjana halu sivistää kansan syviä rivejä”.
”Olemme varmaan Suomen vanhimpia vähittäiskauppoja, joka on toiminut samassa paikassa ja samalla nimellä alusta lähtien.”
Kirjat ovat edelleen suuri ja näkyvä osa yrityksen liiketoimintaa.
”Mutta onhan meillä paljon muutakin”, Palmroth muistuttaa ja viittaa muun muassa paperitarvike-, toimistotarvike- ja tietotekniikkapuoleen. Valikoimassa on myös tietojärjestelmien ylläpitopalvelua. Kirjakaupalla on toimipisteet Linnankadun lisäksi myös Hämeenkadulla ja Länsikeskuksessa.
Matka kirjojen parissa alkaa
Nykyisellä toimitusjohtajalla on pitkä ura ja myös useita luottamustoimia, kuten kauppakamarin hallituksen jäsenyys ja Turun Liikemiesyhdistyksen puheenjohtajuus. Tälläkin hetkellä Palmroth toimii muun muassa Kirjakauppasäätiön hallituksen puheenjohtajana. Aktiivinen ja määrätietoinen ote työelämään on alkanut jo nuorena.
”Ylioppilaaksi tulon jälkeen menin kauppaoppilaitokseen ruotsinkieliselle puolelle. Pienestä tytöstä lähtien olen ollut kesätöissä, opiskeluaikana olin Sammon vakuutusosastolla. Niin, ja olen muuten ollut aikoinaan esimerkiksi messukeskuksessa tsupparina. Juoksutytöstä uli lopulta saman yrityksen hallintoneuvoston jäsen”, hän naurahtaa työuransa alkua muistellen.
Koripalloa aktiivisesti pelannut Palmroth jätti opintojen jälkeen hetkeksi Suomen tutut ympyrät taakseen.
”Menin Göteborgiin, ja sain sieltä pelipaikan koripallojoukkueesta”, hän muistelee.
”Piti sen lisäksi töitäkin saada, ja niitä lopulta sainkin merkittävästä göteborgilaisesta kirjakaupasta. Soitin reippaasti Turku-Göteborg-seuran puheenjohtaja Erik Borgströmin ovikelloa ja sanoin: ”Hej, här är Paula Korte från Åbo.”
Toimelias nuori teki ansiokkaasti ja uutterasti töitä vuoden päivät kirjakaupassa, kunnes palasi takaisin työn ääreen Turkuun ja kirjakauppaan.
”Siitä se sitten lähti. Olen tehnyt täällä kaikenlaista hommaa − myynyt koneita ja laitteitakin. Tulin vuonna 1983 kirjakauppaan, ja isä jäi 1990 eläkkeelle. Sen jälkeen me kolme sisarusta, minä, Tuula ja Aila, otimme vastuun.”
Katselemme valokuvia hyllyllä, ja siellä näkyy palanen elettyä paikallista kirjakauppa- ja kulttuurielämää. Kuvissa on muun muassa presidentti Mauno Koivisto kirjakauppaväen ympäröimänä. Harva ehkä tietää, että presidentti työskenteli nuorena Kansallisessa Kirjakaupassa juoksupoikana ja sai usein syödä puuroa johtaja Kortteen perheen aamupalapöydässä. Myöhemmin hän palasi kirjakauppaan mielellään asiakkaana ja esiintyi siellä myös kirjailijavieraana.
Verkkokauppa vahvistaa
Yrityksen pitkään ja vaikuttavaan historiaan ei voi yksin tuudittautua, vaan koko ajan täytyy uudistua. Kansallisen Kirjakaupan verkkokauppa aloitettiin ensimmäisten joukossa jo vuonna 1996. Verkkokauppa on tärkeä osa, ja se on vuosien mittaan vain kasvanut.
”Verkkokaupan kautta pystymme myymään ympäri maailmaa. Kirjoja on myyty kauttamme muun muassa Japaniin. Meillä on myös se etu, että tänne voi soittaa ja aito ihminen vastaa. Asiakaspalvelu on tärkeää. Suuri kiitos myös pitkäaikaisille kanta-asiakkaillemme.”
Uudistuminen kirjakauppa-alalla on meillä tarkoittanut kulttuurin ja bisneksen sujuvaa yhdistämistä.
”On tärkeää, että luetaan. Nuorten pitäisi lukea enemmän ja nimenomaan pitkiä tekstejä. Edelleen meillä myydään paljon lastenkirjoja – se on älyttömän tärkeää.”
Kirjojen arvonlisävero on Suomessa 13,5 prosenttia. Vaikka sitä laskettiin vuoden alusta puolella prosenttiyksiköllä, se on edelleen yksi Euroopan selkeästi korkeimmista. Verottaja ei myöskään ole kelpuuttanut kirjoja kulttuuriedun piiriin. Etu tarkoittaa työnantajan tarjoamaa verovapaata henkilöstöetua, jonka tarkoituksena on tukea työntekijän omaehtoisia kulttuuriharrastuksia.
”Voisi olla hyvä juttu, että kyseistä etua voisi hyödyntää myös kirjallisuuteen. Kun kulttuuri- ja liikuntaetua kuitenkin tällä hetkellä voi käyttää esimerkiksi biljardiin tai vaikkapa agilityyn. Kirjallisuus on mielestäni mitä parasta kulttuuria”, painottaa Palmroth.
Kirjojen käyttö muutoksessa
Lukeminen on vuosien saatossa muuttunut, kun mukaan ovat tulleet esimerkiksi äänikirjat. Vaikka äänikirjabisnes sinällään jää kirjakauppiaan ulottumattomiin, tuo se tullessaan uusia mahdollisuuksia. Äänikirjojen kautta on tullut asiakkaita, jotka ovat löytäneet uudestaan myös painetut kirjat. Palmrothin mukaan näitä kirjojen ’sekakäyttäjiä’ on yhä enemmän. Jotkut kirjat luetaan, jotkut kuunnellaan.
Erityistä huomioita kiinnitetään tulevaisuudessa tuotevalikoimaan ja sen mittasuhteisiin. Valikoimat uudistuvat säännöllisesti, ja asiakkaiden pulssilla on syytä olla aktiivisesti koko ajan.
Iloa tuottaa sekin, että alalle tulee aina myös uusia lahjakkaita kirjailijoita.
”Kansalliselle Kirjakaupalle ovat tärkeitä kirjailijavierailut liikkeessä ja täällä järjestettävät erilaiset tapahtumat. Olemme monessa mukana. Tarjonnassamme on paikallisia Turku-aiheisia kirjoja, saaristokirjoja, Pidä Saaristo Siistinä -tuotteita ja esimerkiksi uudet merikartat. Myymälän valikoimaa pitää virittää jatkuvasti kysynnän mukaan”.
Palmroth kehuu ammattitaitoista henkilökuntaa, joka osaa auttaa asiassa kuin asiassa. Yrityksessä työskentelee 16 henkilöä.
Pitääkö kirja-alalla olla huolissaan tekoälystä?
”Omaan työhön se varmasti tuo apuakin, mutta kirjojen kannalta: sehän on maailman suurin varas!”, hän painottaa, mutta uskoo, että laadukas kirjallisuus, joka on ihmisen tuottamaa, nousee arvossaan tulevaisuudessa.”
”Kukaan meistä ei tietenkään vielä tiedä, mihin kehitys kulkee.”
Maailmantuuliakin tulee reissuilla haisteltua, ja muun muassa Keski-Euroopan erikoiskaupat ovat tulleet tutuiksi.
”Kotona oli totta kai aina paljon kirjoja. Luin tosi paljon, kuten edelleenkin”, hän toteaa.
Teksti ja kuvat: Taina Pärkö-Luotonen
Kirjoitus on julkaistu Turun kauppakamarin verkkolehdessä 2/2026
