Lokakuussa Hansakorttelin kauppakeskusjohtajana aloittanut Henri Eteläpelto kävelee tottuneesti kauppakeskuksen kujia. Syntyisin Turusta olevalle Eteläpellolle avautunut työ on todeksi käynyt haave.
”Olen jo nuoresta pitäen ajatellut, että tämä olisi hieno kohde päästä joskus työskentelemään. Itselläni on tässä kaupungissa varttuneena vahva tunneside Turun keskustaan. Itse asiassa ensimmäisiä muistikuviani Hansasta on se, että pikkupoikana seisoin isän ja veljen kanssa ison montun laidalla, kun tätä korttelia rakennettiin 1980-luvulla. Tulihan täällä myös teininä vietettyä aikaa”, Eteläpelto muistelee.
Turun kaupallinen keskusta on tiivis, ja Hansakorttelin alue on aina ollut siitä merkittävän iso osa.
”Monet eivät välttämättä edes miellä Hansakorttelia varsinaisesti kauppakeskukseksi. Niin kiinteä ja luontainen osa se on keskustarakennetta.”
Eteläpelto vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Turussa, ja myös opinnot sujuivat kaupungissa. Opintojen jälkeen työt veivät mennessään vuosiksi pääkaupunkiseudulle.
”Olen ollut eri kiinteistöomistajien palveluksessa kehittämässä ja vuokraamassa kauppakeskuksia sekä vähittäiskaupan kiinteistöjä noin 20 vuotta. Ensimmäinen työni valmistumisen jälkeen oli kaupallisessa tiimissä, kun ensimmäistä Ideaparkia kehitettiin ja konseptoitiin Lempäälään. Pidän tuota kokemusta tietynlaisena tulikasteena ja korkeakouluna kauppakeskus- ja vähittäiskauppamaailmaan.”
Ennen Hansakortteliin siirtymistä hän työskenteli ruokakauppakiinteistöihin erikoistuneessa ja Tukholman pörssiin listatussa Cibus Nordic Real Estate AB:ssa.
”Hansakortteli on keskeinen osa Turun kaupunkirakennetta ja sen kaupallinen keskipiste. Markkinoinnillinen sloganimme kaupunkilaisten tila tiivistää hyvin tämän ajatuksen”, kuvailee Eteläpelto.
Asiakkaiden pulssilla
Kauppakeskuksen johtamisessa yksi tärkeimmistä asioista on pitää sormi pulssilla ja olla tietoinen siitä, mitä ihmiset haluavat. Kauppakeskuksen näkövinkkelistä pahin kilpailija on ihmisten ajankäyttö, kun tarjontaa on paljon ja aikaa rajatusti. Eteläpellon mukaan on pyrittävä pitämään kauppakeskus niin mielenkiintoisena tarjoamaltaan, että aikakisassa pärjätään.
”Olemme määritelleet konseptin ja strategian, joiden kautta Hansan toimintaa johdetaan. Olemme segmentoineet asiakaskohderyhmät, joita ensisijaisesti haluamme puhutella. Vuokralaistarjonnan tulee olla tasapainossa tavoitteiden kanssa, ja jokaiselle vuokralaiselle on pyrittävä tarjoamaan riittävä markkina.”
Suosittu kosmetiikkaketju Lyko aloitti toimintansa huhtikuun alussa, ja alkuvuodesta Hansan tiloissa avasi myös sisustusmuotoiluun ja astioihin keskittynyt Iittala. Neuvotteluprosessit potentiaalisten vuokralaisten kanssa ovat usein pitkiä, ja erityisesti ulkolaisten ketjujen kanssa keskustellaan kuukausia, joskus jopa vuosia ennen sopimuksen solmimista.
Hansakorttelissa on 140 vuokralaisyritystä, joiden palveluksessa on noin 1600 työntekijää. Tilanne on tällä hetkellä Eteläpellon mukaan poikkeuksellisen hyvä, sillä liiketilojen vajaakäyttö on vain muutaman prosentin luokkaa. Jonkun verran tyhjää tilaa tulee mielellään ollakin, sillä se mahdollistaa keskuksen kehittämiseen liittyvän palapelin vuokrausneuvotteluineen, joita kulisseissa aktiivisesti käydään.
Yhteistyön merkitys on kauppakeskuksen kaltaiselle toimijalle erityisen tärkeä. Säännölliset sisäiset infotilaisuudet ja uutiskirjeet vuokralaisille pitävät kaikki tasapuolisesti ajan tasalla siitä, missä kulloinkin mennään. Neuvonpitoa käydään esimerkiksi markkinoinnista ja myynnin tilanteesta yhdessä yrittäjien ja ketjujen kanssa.
Vastuullisuus on tärkeä osa Hansakorttelin toimintaa, ja ympäristövastuun lisäksi myös erityisesti sosiaalinen vastuullisuus nousee ominaiseksi.
”Hansakorttelia on sanottu Turun suurimaksi nuorisotaloksi. Täällä myös toimii oma Nuki-nuorisotila, jossa yhteistyössä Turun kaupungin ja Valo-valmennusyhdistys ry:n kanssa teemme ennaltaehkäisevää ja kasvattavaa nuorisotyötä. Pidän tärkeänä, että nuorisoa ymmärretään, ja myös toisin päin. Me olemme linkkinä siinä, ja haluamme toimia kaikkien sidosryhmien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla.
Kasvun aika
”Takana on keskustan alueen kannalta monta haastavaa vuotta, mutta nyt tilanne on meidän näkökulmastamme hieno. Hansakorttelin vinkkelistä viime vuosi oli ensimmäinen täysi kalenterivuosi koronapandemian ja toriprojektin valmistumisen jälkeen, jolloin ulkoisia häiriötekijöitä ihmisten liikkuvuuteen ei enää ollut. Onkin ollut ilo nähdä, että koko keskustan kävijämäärä on ollut taas kasvussa 2022 lopusta lähtien.”
Hansakorttelin liikkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna 229,6 miljoonaa euroa, ja korttelin kokonaiskävijämäärä kasvoi noin puolella miljoonalla vuoteen 2022 verrattuna. Eteläpelto laskeskelee, että alkuvuonnakin kävijöiden kasvu jatkuu, ja keskustan vetovoima on palautumassa. Myös jotain tyhjiä liiketiloja Turun keskustan alueella on, mutta ei määrällisesti enempää kuin muissakaan suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella.
”On erityisen tärkeää, että koko keskusta voi hyvin ja asiakasvirrat kehittyvät suotuisasti”, hän painottaa ja toteaa, että torin seutu elää uutta kukoistustaan.
Turun keskustassa ja sen tuntumassa on tapahtunut vuosien aikana paljon hyviä asioita, kuten jokirannan kehittyminen ja ravintolatoiminnan vallankumous.
Kevään ja kesän odotetaan jatkuvan Hansakorttelissa vilkkaana. Muun muassa Hansailmiö tuo vetovoimasta ohjelmaa kauppakeskukseen. Myös tuleva lomakausi kesätapahtumineen on kauppakeskukselle tärkeä. Erityisesti heinäkuisen Tall Ships Racen odotetaan tuovan ostovoimaa ja vilkkautta kauppakeskukseen.
”On ehdottoman tärkeää meillekin, että koko Turku ja Varsinais-Suomi on elinvoimainen ja houkutteleva maakunta.”
Eteläpelto korostaa yhteen hiileen puhaltamisen tärkeyttä, jotta Varsinais-Suomen alue säilyy elinvoimaisena ja houkuttelee investointeja.
Artikkeli on julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 2/2024
