Varsinais-Suomen maakunnallisen joukkoliikenteen rungon muodostavat Turun ja seutukeskusten väliset paikallisjunat yhdessä Tampereelle ja rantaradan kautta Helsinkiin suuntaavien taajamajunien kanssa. Tunnin juna kytkee koko Varsinais-Suomen osaksi Etelä-Suomen kaupunkiverkkoa.” Näin linjaa Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2040+:ssa. Strategia pitää sisällään monia elinkeinoelämän kannalta merkityksellisiä hankkeita, joista seuraavassa pureudumme paikallisjuniin.
”Mikä kumma siinä on, että Tampereella on kaikki?” kuului huumorilla säestetty kysymys Turku-Uusikaupunki -lähijunaliikennettä koskevassa tilannekatsauksessa 18.8, jonka järjestelyistä vastasivat Uudenkaupungin kauppakamariosasto yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Tilaisuus koettiin tärkeänä ja siihen osallistuikin edustajia jokaisesta Turku-Uusikaupunki -radan varren kunnasta, kauppakamarista ja Väylävirastosta. Paikalla oli myös Lähijuna Oy:n toimijat esittelemässä lähijunaliikennettä koskevia suunnitelmiaan.
Tampereen lähijunaliikenne käynnistyi vuosikymmenien tauon jälkeen pilottihankkeena vuonna 2019. Pysyväksi pilotti muuttui kesällä 2022. Tampere onkin Turulle erinomainen isoveli, jonka jalanjäljissä kulkea, kun tarkastellaan lähijunaliikennettä tai raitiotietä. Askeleita seuratessa voidaan kenties onnistua välttämään isoveljen tekemät virheet ja oppia onnistumisista, benchmarkia parhaimmillaan. Toivotaan, että Tunnin junan osalta Turku pääsee ottamaan isoveljen paikan ja näyttämään vuorostaan mallia Tampereen nopealle junayhteydelle.
Myös Varsinais-Suomi haluaa palauttaa lähijunaliikenteen. Paikallisjunaliikenteestä on täällä puhuttu sen lakkauttamisesta lähtien, noin 30 vuotta. Ennen kuin henkilöjunat pääsevät Turku-Uusikaupunki tai Raisio-Naantali radoilla matkaan, tulee näillä nykyisellään tavaraliikennettä palvelevilla radoilla toteuttaa perusparannushanke. Lisäksi Raisio-Naantali osuus vaatii sähköistyksen. Turku-Uusikaupunki radan sähköistys valmistui aiemmin tänä vuonna. Molemmat radat esiintyvät myös valtion väyläverkon investointiohjelmassa 2023-2030. Näiden todetaan olevan elinkeinoelämälle tärkeitä ja peruskorjaustoimenpiteitä vaativia.
Mutta on Varsinais-Suomessa lähijunaliikennesuunnitelmia tätä laajemmallekin. Tunnin juna Turusta Helsinkiin avaisi mahdollisuudet paikallisjunaliikenteelle Turun ja Salon välillä. Kaksoisraiteen ratakapasiteetti sallisi paikallisjunien kulkemisen kaukoliikenteen lomassa. Lisäksi suunnitelmia on Turku-Loimaa -välille.
Miksi lähijunaliikenne? 18.8. järjestetyssä palaverissa Pekka Möttö, Suomen Lähijunat Oy:n toimitusjohtaja totesi, että ”juna on ylivoimainen tapa kuljettaa isoja ihmismassoja”. Junaliikenteen puolesta puhuu monta muutakin seikkaa. Junamatkustuksen todetaan usein olevan ympäristöystävällisin matkustajaliikenteen muoto. Lähijunaliikenne turvaa alueiden välistä saavutettavuutta ja Varsinais-Suomen tapauksessa myös kansainvälistä saavutettavuutta, sillä rataosuudet kytkeytyvät alueen satamiin. Näin radat ovat yhteydessä kansalliseen huoltovarmuuteenkin. Turun Tunnin junan näkökulmasta lähijunaliikenne toimisi syöttöliikenteenä ja mahdollistaisi siten laajemmat matkaketjut ja työssäkäyntialueet. Lisäksi lähijunaliikenne on merkityksellistä aluekehitystyötä, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia radanvarren asuinalueiden houkuttelevuuteen ja yritysten sijaintipaikkojen valintoihin.
Väylävirastolla on käynnissä Turku-Uusikaupunki -peruskorjaushankkeen ratasuunnittelu. Hankkeen toteutus on edellytys lähijunaliikenteelle. Liikenteen käynnistyminen Turku-Uusikaupunki -välillä näyttää tällä hetkellä suotuisalta, mutta Väyläviraston mukaan alueellisilta toimijoilta toivotaan mm. seuraavia toimia Turku-Uusikaupunki välille asemapaikkojen ja laitureiden suunnitelmien ohjeidenmukaisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden varmistamista, tarvittavien kaavamuutosten edistämistä, aseman ympäristöjen suunnittelemista sekä uusien seisakkeiden määrien sovittamista junien liikennöintimalliin ja kalustokiertoon. Lisäksi tietoa lähijunaliikenteen vaikutuksista päätöksenteon tueksi tarvitaan.
Vireillä on siis useita ratahankkeita. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan, minkälaisia vaikutuksia lähestyvillä eduskuntavaaleilla on raidehankkeille ja niistä käytävällä keskustelulle. Aluepolitiikan, elinvoiman ja ympäristön kannalta toivomme junahankkeille suotuisaa etenemistä raiteillaan. Toivottavasti, kun Turussa on uusi matkakeskus ehkä vuonna 2029, sieltä kulkevat niin nopea junayhteys Helsinkiin kuin paikallisjunaliikenne useisiin seutukeskuksiin, ja siten myös Varsinais-Suomen maakuntastrategia näyttäytyy toteen.
Satu Lindén
Edunvalvontapäällikkö, Turun kauppakamari
Elina Siivonen
Asiamies, Uudenkaupungin kauppakamariosasto