Lausunto Väylävirastolle luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024–2031
Taustaa
Turun kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2024-2031. Turun kauppakamari edustaa noin 1.900 jäsenorganisaatiota Varsinais-Suomen maakunnan alueella. Jäsenemme edustavat kaikkia toimialoja niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla.
Väyläverkon investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden toteuttamiskori. Hankkeet on jaettu kahteen osaan niiden toteutusvalmiuden ja kiireellisyyden sekä vaikuttavuuden perustella. Investointiohjelmaan eivät sisälly hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat hankkeet, jo päätetyt kehittämishankkeet eivätkä MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteiset hankkeet. Investointiohjelman liitteessä on kuitenkin kuvattu mahdolliset valtion väyläverkolle kohdistuvat MAL-rahoitteiset hankkeet.
Elinkeinoelämän toimintaympäristö on muuttunut suuresti sekä koronapandemian että Ukrainan sodan seurauksena, minkä tulee vaikuttaa vääjäämättä myös investointiohjelmaan ja erityisesti hankkeiden kiireellisyyden luokitteluun.
On elintärkeää, että hyvä ja toimiva väyläverkko tukee alueemme yritysten hyvinvointia ja menestystä. Yritysten logistiset ketjut on osin jouduttu rakentamaan uudestaan alihankintaketjujen katketessa ja kustannusten kasvaessa viime aikaisten kriisien seurauksena. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on edelleen suuressa murroksessa. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa kaikkeen kulkemiseen ja kuljettamiseen ja pakottaa etsimään uudenlaisia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Vientivaltaiselle ja kansainvälisesti suuntautuneelle Varsinais-Suomen elinkeinoelämälle nämä muutokset ovat tuoneet poikkeuksellisen suuria haasteita.
Huoltovarmuusasiat ja länsi-integraatio ovat nousseet arvoon erityisesti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Suomi on liittymässä Natoon yhdessä läntisen naapurimaan Ruotsin kanssa. Varsinais-Suomi on kautta aikojen toiminut reittinä länteen – alueella on erityisen toimivat ja läheiset suhteet Ruotsiin. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tätä läntisen yhteydenpitäjän statusta ja koko maan huoltovarmuutta on myös väyläverkon keinoin vahvistettava.
Investointiohjelmaluonnoksesta
Väyläviraston investointiohjelmaluonnokseen sisältyvät hankkeet Varsinais-Suomessa:
Turku–Uusikaupunki -radan peruskorjaus (Kori 1A, 82 Meur)
E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa (Kori 1A, 221 Meur)
Yt 12003 Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Parainen (Kori 1A, 12 Meur)
Seudullisten pyörätieverkkojen kehittäminen (Kori 1B)
Alustavasti tunnistetuissa kohteissa ovat mukana Kt 43 Kodjala-Kalanti sekä Mt 180 Prostvik-Nauvo ja perusväylänpidon parantamishankkeissa raskaan liikenteen taukopaikat. MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiksi hankkeiksi mainitaan Turun ratapihan jatkokehittäminen, VAK-raiteiden siirto ja kytkentä Matkakeskuksen kehittämiseen, satamaraiteen siirto, Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen kehittäminen sekä raakapuun kuormauspaikan siirto Turussa.
Lausunto
Varsinais-Suomi ja Turun seutu on merkittävä logistinen solmukohta, jossa yhdistyvät lento-, raide-, maantie- ja meriliikenne. Alueen logistinen merkitys on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämän seurauksena syntynyt uusi turvallisuuspoliittinen tilanne on nopeasti lisännyt huoltovarmuuden ja länsi-integraation merkitystä. Monet Varsinais-Suomen hankkeista ovat sellaisia, että niille voidaan tässä tilanteessa hakea ja saada rahoitusta myös Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen sotilaallisen liikkuvuuden hauista, joissa tukiprosentti on muuta rahoitusta korkeampi.
E18 Turun kehätie (kantatie 40) Raision keskustassa on yksi investointiohjelman TEN-T ydinverkon kehittämishankkeista. Ydinverkkostatus edellyttää kehätien palvelutason nostamista vastaamaan asetuksen vaatimuksia 2020-luvun loppuun mennessä, joten tämä on perusteltu esitys. Rakentamisesta tarvitaan nopeasti eduskunnan päätös, jotta hanke saadaan viipymättä käyntiin. Naantalin sataman suuret hankkeet tulevat kasvattamaan liikennettä ko väylällä lähivuosina, joten asialla on kiire.
Esitämme investointiohjelmaan lisättäväksi pääteiden 8 ja 9 välttämättömät peruskorjaustoimet. Väylät ovat varsinaissuomalaisen teollisuuden kuljetusten ja viennin kannalta tärkeitä reittejä. Erityisesti niiden turvallisuudesta ja sujuvuudesta on pidettävä huolta. Valtatien 8 ja kantatien 43 Laitilan kiertoeritasoliittymän toteuttamiseen tulee osoittaa investointiohjelmassa 45 miljoonan euron rahoitus. Valtatie 9 osalta ohjelmaan tulee lisätä Liedon as. – Auran nelikaistaosuuden rakentamisrahoitus 63 miljoonaa euroa. Näiden molempien teiden tiesuunnitelmat ovat valmiit, eikä niitä saisi päästää vanhenemaan.
Saaristotien (mt 10) uusi yhteys, ns. Kaarinan läntinen ohitustie, on pudotettu pois investointiohjelmasta. Hanke on hyöty-kustannussuhteeltaan poikkeuksellisen hyvä, mikä puoltaa sen nopeaa toteutusta eikä lainkaan pois jättämistä. Esitämme hankkeen palauttamista investointiohjelmaan. Lisäksi esitämme, että Salon itäisen ohikulkutien toinen vaihe lisätään ohjelmaan toteutettavaksi ohjelmakauden loppupuoliskolla.
Alueelle tärkeä Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus on mukana investointiohjelmassa, mitä pidämme hyvänä. Tämän huoltovarmuutta ja henkilöliikennettä tukevan hankkeen käynnistämiseen vuonna 2024 tarvitaan suunniteltu rahoitus. Esitämme, että Raisio–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys lisätään niin ikään investointiohjelmaan. Salo–Turku–Naantali on juuri todettu kustannustehokkaimmaksi lähijunaliikenteen uudeksi yhteysväliksi Suomessa.
Esitämme, että investointiohjelmassa tunnistettaisiin myös merkittävät raidehankkeet kuten Turun tunnin juna, vaikka sen suunnittelu onkin siirtynyt hankeyhtiölle. Tunnin juna on rakentamisvalmiudessa seuraavan hallitusohjelmakauden aikana, ja tulee yksityisen rahoituksen lisäksi edellyttämään myös merkittävän määrän budjettirahoitusta. Esitämmekin ohjelmaan lisättäväksi Espoo–Salo-oikoradan sekä Salo–Turku-kaksoisraiteen.
Varsinais-Suomi on maamme ns. kasvukolmion alueella, jolla sijaitsee karkeasti noin puolet maamme väestöstä ja yrityskannasta. Varsinais-Suomessa on elinvoimainen vientisektori, joka kontribuoi vahvasti koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämän ansiosta Varsinais-Suomessa hankkeiden hyöty-kustannussuhde on luontaisesti varsin hyvä. Esitämme, että investointiohjelmassa hankkeita tulee arvioida ensi sijassa niiden hyöty-kustannussuhteen eli kannattavuuden mukaan. Kun resurssit ovat rajalliset, on ne syytä keskittää hankkeisiin, joista saadaan nopein ja suurin hyöty.
Turussa 27.2.2023
Kaisa Leiwo
toimitusjohtaja
Turun kauppakamari