Yksi päättyneen hallituskauden tärkeä periaatelinjaus oli panostaminen työ- ja koulutusperustaiseen maahanmuuttoon. Hallitus sopi tiekartan maahanmuuton lisäämisestä syyskuun 2021 budjettiriihessä. Tavoitteena oli muun muassa kaksinkertaistaa työperustainen ja kolminkertaistaa koulutusperustainen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä.
Pidin tavoitetta alunperin ylimitoitettuna ja utopiana. Pieleen meni: olin todennäköisesti väärässä.
Nimittäin vuoden 2022 ennakkotilastot yllättivät. Myönteisesti. Tilastot tihkuvat heikkoja signaaleja käänteestä eli vanhojen maahanmuuttoennätysten rikkoutumisesta.
Ulkomailta muutti Suomeen noin 48 000 henkilöä ja nettomaahanmuutto nousi 35 000 henkilöön. Luvut olivat mittaushistorian suurimmat. Maahanmuutto kasvoi erityisesti Aasian maista ja -tunnetuista syistä- Venäjältä. Luvuista puuttuvat vielä ukrainalaiset pakolaiset.
Koulutusperustaisen maahanmuuton luvut ovat myös lupaavalla kasvu-uralla. Koko maan korkeakouluissa oli yhteensä noin 23 100 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa vuonna 2021. Tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvoi noin 50 prosentilla vuosina 2010–2021. Vuoden 2022 luvut ovat oletettavasti vielä korkeammat.
Turun korkeakouluissa opiskeli noin 1 900 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa vuonna 2021. Yliopistojen osuus opiskelijoista oli noin 70 ja ammattikorkeakoulujen 30 prosenttia. Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvoi noin 44 prosenttia vuosina 2010-2021. Joka kolmas ulkomainen opiskelija suoritti tohtorintutkintoa.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa oli koko maassa noin 32 000 ulkomaalaista opiskelijaa vuonna 2021, joista noin 2 700 opiskeli Varsinais-Suomessa. Määrä yli kolminkertaistui sekä koko maassa että Varsinais-Suomessa vuosina 2010-2021. Toisen asteen kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden jääminen alueelle on kriittinen menestystekijä alueen yrityksille.
Varsinais-Suomessa opiskeli yhteensä noin 4 600 ulkomaalaista opiskelijaa vuonna 2021. Kyse on isosta mahdollisuudesta alueen elinkeinoelämän kannalta, jos ja kun he jäävät ja työllistyvät alueelle.
Kansainvälisten opiskelijoiden jääminen, viihtyminen ja kotoutuminen Varsinais-Suomeen on meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Kyse ei ole vain koulutuksesta tai tutkinnoista, vaan kaikesta muusta mitä jää koulutuksen ulkopuolelle: olosuhteista, harjoittelupaikoista, työmahdollisuuksista, viihtyvyydestä, asumisesta, vapaa-ajan vietosta ja ennen muuta arjen sujuvuudesta.
Alueiden välinen kilpailu kiihtyy ja kiristyy osaavasta työvoimasta. Varsinais-Suomen kannalta yksi avaintekijä on, että alue pystyy vahvistamaan kansainvälisten opiskelijoiden veto- ja pitovoiman välistä symbioosia.
Kolumni on julkaistu alun perin Turun kauppakamarin toukokuun jäsenlehdessä 2/2023.
Timo Aro, VTT
Tutkimusjohtaja
Turun kaupunki/Konsernihallinto, Johdon tuki