Yrityksen turvallisuutta mitataan usein numeroina, kuten tapaturmataajuutena ja järjestelmien häiriötilanteina tai luetellaan riskitekijöinä. Turvallisuus-sanasta taas tulee monelle mieleen palohälyttimet, turvallisuusohjeet tai riskienhallinta. Silti todellinen turvallisuus syntyy myös siitä, miten organisaatio viestii.
Pandemian ensimmäisenä keväänä näimme, mitä selkeä ja yhtenäinen viestintä voi saada aikaan: hallitus, THL ja sairaanhoitopiirit toistivat samaa, yhdenmukaista viestiä. Kun viesti oli johdonmukainen, kansalaiset kokivat, että tilannetta hallitaan. Se loi turvaa, jota tarvitsimme epävarmuuden keskellä. Myöhemmin, kun viestintä karkasi eri suuntiin ja asiantuntijat antoivat ristiriitaisia lausuntoja keskenään, kansalaisten turvallisuuden tunne alkoi horjua.
Yrityksissä tämä sama ilmiö toistuu pienemmässä mittakaavassa. Asiakas hakee poikkeustilanteiden viestinnästä varmuutta siitä, että hänen tietonsa ovat turvassa ja palvelu toimii myös häiriötilanteessa. Työntekijä taas hakee viesteistä turvaa siitä, että yrityksen riskejä hallitaan ja töitä on myös tulevaisuudessa näköpiirissä.
Turvallisuus ei siis synny vain prosesseista tai järjestelmistä. Se syntyy tunteesta, jonka viestintä luo. Yrityksen johdon sanat voivat rauhoittaa, vahvistaa luottamusta ja luoda yhteistä suuntaa. Tällöin organisaatio toimii myös tehokkaammin. Huonosti toteutettuna johdon viesti taas jättää ihmiset epävarmuuteen.
Turvallisuusviestinnän merkitys korostuukin erityisesti yrityksen tai organisaation johdon tasolla. Arjen ohjeet ja prosessit eivät riitä, jos johto ei viesti avoimesti ja johdonmukaisesti. Kriisissä hiljaisuus tulkitaan piilotteluksi, ja arjessa vähättely syö psykologista turvallisuutta. Sen sijaan avoimuus ja läpinäkyvyys rakentavat pohjaa, johon henkilöstö, asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat nojata.
Turvallisuusviestintä on myös riskienhallintaa: ennakointi ja viestinnän suunnittelu voivat säästää yrityksen maineen ja rahat siinä missä vakuutus tai varajärjestelmä. Pandemia osoitti, että epävarmuus ei katoa faktoilla, vaan selkeällä yhteisellä viestillä. Tämä pätee myös yritystasolla: kun johto ottaa viestinnän strategiseksi tehtäväkseen, se hallitsee paitsi riskejä myös vahvistaa yrityksen mainetta.
Seuraavalla kerralla, kun pohdit turvallisuutta, muista myös viestintä. Luotko turvaa omilla sanoillasi? Vastaus ratkaisee, kokevatko työntekijäsi ja asiakkaasi yrityksesi luotettavana myös vaikeina aikoina.
Muista siis nämä:
– Asiakkaat ja työntekijät hakevat turvallisuuden tunnetta organisaation viestinnästä.
– Viestintä ei ole tukitoiminto, vaan kaiken keskiössä.
– Johdon sanat painavat valtavasti kriiseissä: esimerkiksi muutostilanteissa sanavalintojen tulee olla harkittuja, jotta ne eivät luo paniikkia.
Anna Koivisto
Asiakkuusjohtaja, osakas
Idea Group
Koivisto on myös viestintä- ja markkinointivaliokunnan jäsen
Kirjoitus on alun perin julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 3/2025