Tuleva kevät ja vuosi on jatkumoa jo pari vuotta vallinneille poikkeusajoille. Sotatila Suomen lähellä on aivan eri asia kuin koronan aiheuttamat ongelmat, ja silti niissä on paljon samaa: epävarmuus on lisääntynyt, toiminnan keskittyminen omaan on voimistunut ja huoli selviytymisestä – niin perheissä kuin yrityksissä – on kasvanut. Eri toimialat ovat joutuneet kohtaamaan uudenlaisia haasteita, jotkin voimakkaammin ja kaikki jossain määrin.
Sodan johdosta on tullut lisää ongelmia, sillä sanktiot ovat iskeneet ja tulevat iskemään teollisuuden ja kaupan yrityksiin sekä alkutuotantoon. Suuri osa keskinäistä taloudellista riippuvuutta on kiinni kuljetusketjuissa: millä ja mitä kautta tavara toimitetaan asiakkaille. Tai mitä tavaraa enää hetken päästä on kuljetettavana? Nykytilassa selvää lienee epävarmuuden jatkuminen ja tulevaisuuden suunnittelun edelleen vaikeutuminen. Mitä voimakkaammin sanktiot kiristyvät, sitä useampiin toimijoihin ne kohdistuvat.
Vaikka tämä tuntuu pahalta, ei maastamme silti löytyne montaa ihmistä, joiden mielestä pitäisi toimia toisin. Harvinaisen vahvaa on ollut tuki Ukrainalle, samalla kun vuosikymmenten aikana totuttu paatos Venäjän kanssa kaupan käymisestä ja ylipäätään toimimisesta on kokenut ennennäkemättömän voimakkaan tyrmäyksen. Kansainvälinen yhteisö, EU etunenässä, on osoittanut voimansa ja yksimielisyytensä. Toivokaamme kaikille päättäjille voimia ja valtiojohdolle viisautta ratkaisun löytämiseksi.
Osana kuljetusketjua satamat ovat osoittaneet toimintakykynsä pandemian aikana. Tavara on kulkenut turvallisesti ja pääosin palvelut on pystytty toteuttamaan. On selvää, että pandemia yhdessä sodan kanssa antaa syyn varmistaa, että Euroopan satamat ovat edelleen kestäviä kohtaamaan vaikeudet ja parantamaan jatkuvuuden hallintaansa. Digiturvallisuus nousee agendalla ylöspäin: Odotettavissa on varmasti voimakasta kybervaikuttamista ja -hyökkäyksiä, joten varautuminen ennalta arvaamattomaan on todella tarpeen.
Ainoastaan tavaroiden ja raaka-aineiden kuljetukset eivät ole tässä asian ydin: yritysten ei pitäisi käydä kauppaa Venäjän kanssa ollenkaan. Sanktioiden pitää olla yksituumaisia ja mielellään EU-tasolla yhdessä päätettyjä. Pakotteiden osalta tulee ymmärtää, että ne tulevat koskemaan meitä kaikkia. Suomen osalta on hyvä, että valmiustasomme on hyvä sekä harjoiteltu.
Energiajakeet ovat olleet sanktioiden ulkopuolella ja todennäköisesti elintarvikkeet, kuten vilja, tuleekin toistaiseksi jäämään ulkopuolelle. Suomessa on puolitettu huoltovarmuusvarastoja muutamia vuosia sitten ja viime vuonna oli huono satovuosi. Rehuviljasta on ennen tämän vuoden uutta satoa odotettavissa pulaa. Energian osalta mm. haketta käytetään lämmön tuotannossa, eivätkä ne kuulu sanktiolistalle.
Yleisissä satamissa, kuten Naantalissa, ei ole porteilla valvontaa ja estoa luvanvaraiselle ja luvitetulle venäläiselle liikenteelle. Ainoastaan EU:n ja Suomen hallituksen päätöksillä ja viranomaisilla kuten tullilla, poliisilla ja rajavartiolaitoksella voidaan estää tavaran kulku laajassa mitassa.
Kun kriisitilanne aikanaan rauhoittuu, kestää siitä toipuminen pitkään. Osaltamme olemme valmiita olemaan osa tätä toipumista ja tulevaisuuden ratkaisua. Sekä Naantalin Satamassa, että muissa Suomen satamissa.
Vuonna 2023 saapuvat kaksi uutta varustamoyhtiö Finnlinesin laivaa tulevat lisäämään kapasiteettia ja luomaan Naantali-Långnäs-Kapellskär -linjasta entistä vahvemman tavarankuljetuksen reitin. Molemmat laivat ovat suurempia kuin hiljan Turun liikenteeseen tullut Viking Glory, sillä rekoille varattuja kaistoja on niissä yli kolme kertaa enemmän. Siispä tervetuloa MS Finnsirius ja MS Finncanopus!
Kevään ja rauhallisemman maailman toivossa,
Pasi Haarala
toimitusjohtaja
Naantalin Satama Oy
Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun kauppakamarin lehdessä 2/2022