Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy on vuonna 2022 perustettu Suomen valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tarkoituksena on edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä ja siihen pohjautuvaa kannattavaa liiketoimintaa Suomessa. Yhtiö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjaukseen ja hallinnonalaan. Se palvelee koko maan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, lääketutkimuksen toimijoita sekä alan yrityksiä.
”Missiomme on olla tutkijayhteisön arvostama kumppani innovatiivisten lääkeaihioiden kehittämisessä kansainväliseen menestykseen. Tehtävämme jakaantuvat kahteen osa-alueeseen: tieteelliseen ja kaupalliseen. Tieteellisessä osuudessa tunnistamme ja arvioimme lupaavia lääkeaihioita, tuemme, ohjaamme ja konsultoimme portfolioon valikoituneiden lääkeaihioiden kehitysvaiheiden suunnittelua varhaisesta tutkimusvaiheesta non-kliiniseen tutkimusvaiheen loppuun saakka. Kaupalliset tehtävät puolestaan liittyvät yhteyksien rakentamiseen, kansainväliseen rahoitukseen ja kaupalliseen menestykseen, yhteistyöverkoston laajentamiseen lääkekehityksen toimittajaketjussa ja avainsidosryhmien kanssa”, kertoo toimitusjohtaja Maarit Merla.
Yhtiötä on valmisteltu pitkään sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen yhtiömuotoon, omistajiin, rooliin, liiketoimintamalleihin ja sijaintipaikkaan liittyen on tehty useita selvityksiä vuosien mittaan. Vuonna 2023 yhtiö siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Saman vuonna yhtiölle valittiin hallitus sekä toimitusjohtaja. Auenneesta toimitusjohtajan roolista Merla kiinnostui aiemman työkokemuksensa kautta:
”Minulla on yli 22 vuoden työhistoria life science -alalta erilaisista tehtävistä kansainvälisestä diagnostiikkateollisuudesta aina pienestä biotech startupista ja globaaliin lääkeyritykseen asti. Kaikista työurani vaiheista juuri pienen startupin liiketoiminnan kehitys, on ollut kaikkein mielenkiintoisinta ja antoisinta aikaa. Työn merkityksellisyys tällä toimialalla, startupin valtava positiivinen energia ja imu yhteisen tavoitteen suuntaan, sekä vapaus ja vastuu työn toteuttamisessa ovat itselleni tärkeitä elementtejä työtyytyväisyydessä. Näen lääkekehityskeskuksen toimitusjohtajan roolissa hyvin paljon samaa kuin startup ympäristössä toimimisessa ja siksi kiinnostuin tästä tehtävästä, kun se avautui hakuun viime syksynä.”
Yrityksen toiminta lähti virallisesti käyntiin vuoden 2024 alussa, mutta tärkeitä menestystekijöitä on jo tunnistettu.
”Yksittäinen menestystekijä tulee olemaan oikeanlaisen tiimin rekrytoiminen. Myös vahva hankeportfolio, selkeät palvelu- ja yhteistyömallit, toimivat kumppanuudet ja verkostot, positiivinen asiakaskokemus ja maine ovat tärkeitä edellytyksiä menestykselle. Tällä hetkellä omina haasteinani on pitkä tehtävä- ja tapaamislista. Toiminnan aloitusta on odotettu pitkään ja siihen kohdistuu paljon odotuksia monilta eri sidosryhmiltä. Vielä tällä hetkellä yhtiön henkilöstöä on vain 1 kappaletta, mutta toivottavasti saan pian valmistuvan rekrytointiprosessin jälkeen uuden tutkimusjohtajan työkaverikseni alkusyksystä”, naurahtaa Merla.
Varsinais-Suomen elinkeinoelämän vuoden 2030 tulevaisuuskuvista Merla nostaa erityisesti kansainvälistä yhteistyön ja osaamisen merkityksen:
”Osaaminen on kaiken edellytys alallamme, koska ilman uutta innovaatiota ei ole mitään kehitettävää tai kaupallistettavaa. Toimintaympäristön sujuvuus ja toimittajaketju ovat tärkeitä elementtejä kokonaisuudessa, ja avoin yhteys maailmaan korostuu tällä alalla vielä enemmän kuin monilla muilla. Uskon vahvasti, että yhteydenpito kansainvälisiin rahoittajiin ja lääkeyrityksiin kannattaa aloittaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koska heidän suunnaltaan saadaan arvokasta – ja ilmaista – palautetta ja ohjausta oikeaan suuntaan. Tämä on meille tärkeää, sillä tulevaisuudessa haluamme olla pysyvä osa Suomen lääkekehityksen kenttää.”
Varsinais-Suomen aluetta toimintaympäristönä Merla kuvaa seuraavanlaisesti:
”Varsinais-Suomessa on erittäin paljon osaamista lääketutkimukseen, kehitykseen ja valmistukseen liittyen. Osaavan henkilöstön rekrytointi on kohtuullisen helppoa, koska täällä on useita alan toimijoita, joiden välillä ihmiset liikkuvat. Liikenneyhteydet muualle Suomeen ja maailmalle ovat kohtuullisen hyvät. Toiveena olisi kuitenkin vielä joskus saada Turku–Kööpenhamina-lentoreitti takaisin. Sen yhteyden menettäminen aikanaan oli iso pettymys.”