Kustavintien varrella, Maskussa sijaitsevan Saarsetin pihalla kohoavat korkeuksiin komeat kuormalavatornit. Sieltä niitä myydään eteenpäin sopimusasiakkaille, joiden kautta lavoja päätyy kotimaahan ja ulkomaille. Trukit ja rekka kurvailevat hallien välisellä pihalla, ja alueella on arkiaamuna vahva tekemisen meininki.
Saarset Oy on yksi Suomen vanhimmista puupakkausalan yrityksistä. Vuonna 1974 Saarisen veljekset tekivät kuormalavoja ensin saunassaan. Sittemmin toiminta on laajentunut niin, että viime vuoden alussa yritys osti Marttilassa toimivan Jase-Puu Oy:n liiketoiminnan itselleen. Vuonna 2013 Saarsetin omistus kokonaisuudessaan siirtyi turkulaiselle perheyritykselle. Nyt kuormalavatuotantoa on kahdessa paikassa, Maskussa ja Marttilassa, joissa molemmissa syntyy keskimäärin 1000–1500 lavaa päivässä. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna liki 5 miljoonaa euroa.
Saarset Oy:n automaattilinja otettiin käyttöön 1980-luvun lopulla. 1990-luvulla avuksi saatiin myös robotiikkaa. Vuonna 2014 rakennetussa robottihallissa tehdään muun muassa lavamalleja, jotka eivät mahdu automaattilinjalle.
”Yksi mies ja robotti pystyvät tekemään paljon asioita”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Salminen esitellessään robottihallin toimintaa. Hän muistuttaa samalla, että työhön tarvitaan myös työntekijöitä, jotka ohjaavat robottia ja tekevät työvaiheita, joihin mikään kone ei pysty.
”Tässä on edelleen paljon käsillä tekemistä, sillä automatiikka ei ratkaise kaikkea.”
Saarsetin tuotteisiin kuuluvat EUR-standardilavat, kertalavat kaikissa yleisissä mitoissa ja pakkauspuutavara tarvittavassa muodossa.
Niin kutsutut eurolavat ovat tuotteista suosituimpia, ja myös FIN-lavalle riittää kysyntää. Aika ajoin yritykset tarvitsevat yksilöidympiä tuotteita, joihin haetaan ratkaisuja.
”Kilpailuvaltteinamme ovat toimitusvarmuus ja nopeus.”
Saarsetille on tärkeää, että tuotteet ovat laadukkaita. Tämän vuoksi määrämittaista, kuivattua puutavaraa ostetaankin suoraan suomalaisilta sahoilta. Kierrätettyä materiaalia ei käytetä ollenkaan.
”Tuoretta materiaalia ei enää osteta, asiakkaiden vaatimukset laadulle ovat erittäin suuret. Loppukäyttäjät ovat kiinnostuneita leimatusta tavarasta”, kuvailee Salminen markkinatilannetta.
Hän kertoo Ruokaviraston hyväksymästä niin sanotusta ”ötökkäleimasta” (IPPC-leima), jota käytetään esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuudessa kertomaan pakkausmateriaalin laadusta. Tämä on erityisesti vientiä tekeville asiakkaille keskeistä.
Tuotteen laatu myös tarkistetaan asianmukaisesti kvartaaleittain, ja testaukseen sisältyy kestävyyskokeita ja raaka-aineen laaduntarkastus.
”Me varmistamme ja vastaamme näin, että sahateollisuuden tuottama raaka-aine on asiakkaamme vaatimien kriteerien mukaista. Luotamme vahvasti kotimaiseen sahatavaraan.”
Suurin osa lavoihin käytettävästä puutavarasta tulee UPM:n sahoilta Porista ja Korkeakoskelta. Toisinaan täysinäinen rekkalasti tulee myös pohjoisesta.
Maailmantilanteella on vaikutus tähänkin tuotannonalaan. Salminen muistelee huolestuttavia hetkiä vuonna 2021, jolloin vienti oli voimakasta, mutta puutavaran saatavuusongelmat kotimaassa suuria. Tilanteessa oli pakko hinnoitella myös omat tuotteet uudelleen, jotta tekeminen olisi kannattavaa. Sahojen tuottama tavara lähti Salmisen mukaan suurimmaksi osaksi vientiin. Hintataso nousi voimakkaasti, eikä se ei ole palautumassa viiden vuoden takaisiin lukemiin – suuri puutavaran kysyntä varsinkin kasvaviin energiatarpeisiin pitää korkeasta hinnasta huolen.
”Katson, että olemme osa sopimusasiakasyritystemme logistiikkaa. Siirrämme täältä lavoja heille heidän kulutuksensa mukaan, ja hinnoittelemme tuotteet niin, että mahdolliset markkinoiden hintaheilahtelut ovat asiakkaillemme mahdollisimman pienet”, vakuuttaa Salminen.
Salmisen mukaan mahdollinen tuotannon lisääminen ja edelleen kehittäminen tarvitsee tulevaisuudessa isompia hallitiloja ja niihin liittyviä investointisuunnitelmia. Tässä maailmantilanteessa ennakointi ja itse investointiin lähteminen on kuitenkin hyvin haasteellista.
Nykyiset toimipisteet sijaitsevat sopivasti isojen väylien varrella, josta rekkojen on helppo hoitaa purku ja lastaus.
”Logistiikalla on valtava merkitys – sillä, että pystytään lastaamaan ja purkamaan nopeasti. Olosuhteiden on oltava kunnossa, kun tavaraa puretaan ja pakataan. Kierron alueella on oltava sujuvaa ja myös turvallista.”
Saarsetin palveluksessa työskentelee yhteensä 14 tekijää, joiden työpanosta toimitusjohtaja kiittää vuolaasti. Yrityksellä ei ole ollut haasteita pito- ja vetovoiman kanssa. Tekijät viihtyvät yrityksen palveluksessa pitkään, ja sesonkiajoiksi on tarjolla hyvin ammattitaitoista väkeä.
Teksti on alun perin julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 2/2023
