Yritystukijärjestelmää on varaa uudistaa
Valtiovarainministeriön esittelemässä vuoden 2026 alustavassa budjettiversiossa on parannettavaa Varsinais-Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta. Tuore kysely varsinaissuomalaiselle yritysjohdolle osoittaa, että yritystukijärjestelmässä on kehitettävää.
Taloustilanne Suomessa on nihkeä, ja eväitä kasvuun ei tunnu löytyvän.
”Ensimmäisen budjettiversion käsittely on vasta alkamassa, ja toivotamme neuvottelijoille rohkeutta ja harkintaa haasteellisessa tilanteessa. Leikkauskohteita mietittäessä on löydyttävä järkeä ja ymmärrystä elinkeinoelämän tarpeille. Yritysten menestys ja hyvinvointi kannattelee maatamme ja sen tulevaisuutta. Yritykset arvostavat päätösten vakautta ja kasvua tukevia toimia,” painottaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
Toimivat peruspalvelut ovat myös yritystoiminnan etu
Turun kauppakamarin kesällä tekemään laajaan kilpailukykykyselyyn vastasi yli 220 yritysjohtajaa seudulta. Sen mukaan yritysten toimipaikkojen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat keskeisesti muun muassa julkiset peruspalvelut, kuten koulut, päivähoito ja terveydenhuolto. Kuntiin ja hyvinvointialueisiin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat suoraan myös yrityksille tärkeään toimintaympäristöön. Lisäksi muun muassa sote-järjestöjen toiminnan heikentyminen söisi neuvonta- ja tukipalveluita, joiden saaminen muualta on vaikeaa tai sitä ei ole.
“Edestakaisin veivaaminen esimerkiksi Kela-korvausten osalta ei ole pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Yritysten on hyvin vaikea suunnitella toimintaansa poukkoilevan politiikan takia,” jatkaa Leiwo.
Valtio hakisi myös kuntien vastuulle siirretyistä kotouttamiskorvauksista säästöjä lopettamalla ne kokonaan. Kotouttamiskorvausten lakkauttaminen tarkoittaisi toteutuessaan väistämättä mm. sopeutuksia palveluihin. Kotouttamispalvelut ovat lakisääteisiä, ja niiden kautta on edistetty mm. pakolaisten kielitaitoa ja työllistymistä. Tällä hetkellä maassamme valtaosa palveluiden käyttäjistä on ukrainalaisia pakolaisia.
“Turun seudun kasvu perustuu ensi sijassa maahanmuuttoon. Tarvitsemme lisää työntekijöitä ja heille asiallisia palveluita myös tulevaisuudessa. Emme toivoisi, että edistetään tilannetta, jossa väestö ja sitä kautta myös yritystoiminta kuihtuu.”
Tukijärjestelmässä riittäisi rukattavaa
Leikkauslistalla oleva tutkimus- ja kehitysrahoitus on tärkeä seudun kasvulle ja kehittymiselle. Yliopistojen ja muiden oppilaitosten valtion rahoituksen leikkaukset iskevät tulevaisuuden kilpailukykyyn.
Kesällä Turun kauppakamarin kilpailukykykyselyyn vastanneet yritykset ovat jo valmiiksi keskimäärin varsin tyytymättömiä nykyisiin yritystukiin.
Erityisesti pk-yrityksille suunnatut tuet koetaan vastausten perusteella pääsääntöisesti huonosti kohdistuviksi, byrokraattisiksi sekä kilpailua vääristäviksi. Esimerkiksi yrityksen sijainti ja koko määrittävät tukisummia. Varsinais-Suomen alue kuuluu esimerkiksi ELYn kehittämistukien osalta alimpaan tukiluokkaan, toisin kuin vaikkapa valtavasti viime aikoina investointeja houkutellut Pohjanmaa.
”Tuet eivät tunnu auttavan yrityksiä kasvussa riittävästi. Tukea kaivattaisiin erityisesti uusiin teknologioihin, TKI-työhön, kasvuun ja investointeihin sekä toiminnan muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi”, sanoo Turun kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen.
“Yritystoiminta ei kuitenkaan voi perustua yhteiskunnan tukipolitiikkaan totesi valtaosa kyselyyn vastanneista.”
Verokannustimet koettaisiin potentiaaliseksi tukimuodoksi, mutta ei nykyisessä muodossaan:
”Lainsäädännön ja byrokratian keventäminen organisaatioiden kaikilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla on ensiarvoisen tärkeää. Yritykset eivät niinkään tarvitse taloudellista tukea, jos lainsäädäntö ja hallinto ovat ketteriä ja kevyitä. Verotus pitää saada sekä yrityksien että kansalaisten osalta kevyemmäksi,” toteaa eräs kesän kyselyyn vastanneista.
Vastauksissa todetaan myös, että suorien tukien poisto on vähentänyt yritysten kehitystoimintaa.
Budjettiesityksen säästölistalla ollut miehistötuki eli risteilyaluksien saamat tuet ovat sen sijaan sellainen tukimuoto, joka on syytä säilyttää. Siihen löytyy useita perusteita:
”Päätöksiä ei pidä tehdä tyhjiössä. Emme voi olla EU-alueen ainoa maa, joka lopettaa varustamoiden tukemisen. Haluamme toki, että Suomen lipun alla liikennöidään edelleen eikä aluksia liputeta ulos. Tämä on koko maalle esimerkiksi mahdollisissa kriisitilanteessa tärkeää, ja tukee myös seudun vientiä ja tuontia sekä työllisyyttä”, toteaa Kaisa Leiwo.