Turun kauppakamari edustaa laajasti Varsinais-Suomen elinkeinoelämää, mukaan lukien matkailu-, majoitus-, ravintola-, tapahtuma-, liikenne- ja palvelualojen yrityksiä. Jäsenyritysten näkökulmasta matkailun kasvu, kansainvälinen kilpailukyky, ennakoitava sääntely ja hallinnollisen taakan minimointi ovat keskeisiä edellytyksiä alueen elinvoimalle.
Matkailu on merkittävä osa palveluvientiä ja osa suomalaisen palveluteollisuuden ydintä. Matkailu jättää vuosittain Suomeen n. 5,5 miljardin euron vientiin verrattavat tulot. Suomessa ja erityisesti Varsinais-Suomessa ja saaristossa on matkailun osalta vielä runsaasti alihyödynnettyä potentiaalia, ja alan kehittäminen tuo elinvoimaa ja palveluita matkailijoiden lisäksi myös paikallisille yrityksille ja asukkaille.
Matkailijaveron mahdollinen käyttöönotto koskettaisi suoraan useita jäsenyrityksiä läpikulkueränä kerättävänä verona, mutta välillisesti koko matkailuekosysteemiä kysynnän, hintakilpailukyvyn ja investointihalukkuuden kautta.
Turun kauppakamari suhtautuu lausunnossaan alueelliseen matkailijaveroon varauksellisen kriittisesti.
”Verolle ei jäsenyritystemme näkemyksen mukaan ole perustetta Varsinais-Suomessa ja se saattaisi heikentää alan kasvun edellytyksiä koko maassa. Veron käyttöönottoa ei tule edistää, ellei sen tarpeellisuudesta, vaikuttavuudesta ja kohdentumisesta ole selkeää näyttöä ja ellei veromalli ole yritysten näkökulmasta yksinkertainen, yhdenvertainen ja kilpailukykyä heikentämätön”, todetaan lausunnossa.
Suomessa on jo nykyisellään yksi maailman korkeimmista veroprosenteista ja matkailijavero olisi lisä tämän päälle. Näemme haasteellisena, että vero mahdollisesti kohdistuisi vain virallisiin, rekisteröityihin toimijoihin, eli käytännössä hotelleihin ja muihin isompiin palveluntuottajiin. Toteutuessaan matkailijavero tulisi ulottaa myös erilaisten digitaalisten palvelualustojen kautta tehtävään lyhytaikaiseen yksityiseen majoitukseen (esim. Airbnb).
Nykyisessä taloustilanteessa matkailu- ja tapahtuma-ala on edelleen toipumisvaiheessa pandemian ja kustannusnousun jäljiltä. Uuden veron käyttöönotto, joka nostaa majoituksen kokonaishintaa, voi heikentää kysyntää erityisesti hintaherkissä segmenteissä (kotimaiset vapaa-ajan matkailijat, ryhmämatkailu, tapahtumavieraat).
Veron toteutukseen liittyy useita ongelmia. Tekninen toteutus on työläs ja tuottaa erilaisia haasteita: suuret toimijat sijaitsevat usean kunnan alueella, ja verotus saattaa olla jatkossa toimipaikkojen välillä erilainen; pienille toimijoille uusi byrokraattinen velvoite voi tuoda merkittävää lisätyötä liiketoimintaan. Jos vero on jokaisen kunnan päätettävissä, kynnys veron käyttöönottoon on hyvin matala. On varmistettava, että verosta syntyvä tulo kohdistuu matkailun kehittämiseen, ei kuntatalouden kohentamiseen.
Turun kauppakamari suhtautuu kriittisesti mahdollisuuteen soveltaa veroa vain osassa kuntaa tai vain osan vuodesta.
”Tämänkaltainen malli lisää hallinnollista monimutkaisuutta, vaikeuttaa hinnoittelua ja heikentää yritystoiminnan ennakoitavuutta. Mikäli kunnille annetaan harkintavaltaa, sen tulee olla rajattua ja valtakunnallisesti selkeästi ohjeistettua”, todetaan lausunnossa.
Turun kauppakamari ei pidä matkailijaveroa yleisesti ajankohtaisena tai välttämättömänä toimenpiteenä kasvukeskuksissa ja kaupunkimatkailussa, joissa vetovoima perustuu tapahtumiin, saavutettavuuteen ja kilpailukykyiseen hintatasoon suhteessa muihin Itämeren alueen kaupunkeihin.
”Näkemyksemme mukaan matkailun kestävää kehittämistä voidaan edistää tehokkaammin esimerkiksi julkisilla infrainvestoinneilla, selkeällä ja ennakoitavalla sääntely-ympäristöllä sekä tiiviillä yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa.”
Matkailun vaikutukset ulottuvat laajasti vähittäiskauppaan, ravintoloihin, kulttuuriin ja liikenteeseen. Mahdollinen matkailijavero ei saa heikentää Varsinais-Suomen ja Turun seudun kilpailukykyä suhteessa muihin matkailualueisiin Suomessa tai muualla Euroopassa.
Lausunnon ovat allekirjoittaneet Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala, joka toimii myös Turun kauppakamarin matkailu- ja elämysvaliokunnan sihteerinä sekä valiokunnan puheenjohtaja Mikaela Savolainen, hallituksen puheenjohtaja Oy Nord Wine Finland Ltd.